Glossa ry:n paikalliset ja valtakunnalliset mahdollisuudet

Puheenjohtajan terveiset lähtevät tällä kertaa Groningenista, Pohjois-Alankomaista. Etelä-alankomaalaisten tutkijoiden mielestä kaupunki on hiukan syrjäinen, kestäähän matka Amsterdamiin yli kaksi tuntia (!). Keskiajan tutkimuksen kannalta Groningenin yliopistossa kuitenkin koordinoidaan keskeistä kansallista tutkijakoulua Onderszoekschool Mediëvistek, jonka puitteissa järjestetään seminaareja ja kursseja - samoin kuin alakomaisten ja belgialaisten yhteinen tutkijatapaamista nimeltä Mediëvistendag.

Valtakunnalliseen yhteistyöhön on innoittanut sinänsä huolestuttava ilmiö, meilläkin tuttu määrärahojen jatkuva väheneminen. Suomalaisittainkin tuttua on myös se, että toimintaa on rahoitettava määräaikaisilla projektivaroilla ja että rahoitusta haettaessa on voitava osoittaa tutkimus- ja opetustoiminnan kansainvälinen hyöty. Ja onhan tällaisissakin puolensa. Kuka tietää, ehkä Glossa ry:kin voisi tulevaisuudessa saada rahoitusta esimerkiksi suomalaisten pienryhmien kustantamiseksi ulkomaisiin konferensseihin. Kaikkeapa sopii haaveilla.

Kotimaisen ja paikallisen toiminnan suunnittelu on joka tapauksessa keskeisellä sijalla. Helsingissä syksy jatkuu tutuissa muodoissaan, luentotilaisuuksien merkeissä. Turussa on kehitteillään paikallista yhteistyötä: Keskiaikamarkkinoiden yhteyteen on kaivattu tutkijoiden osuutta, yleisöluentoja keskiajasta. Glossa ry. saattaa jatkossa järjestää tällaisia tilaisuuksia yhteistyössä Turun kulttuurikeskuksen kanssa. Yhteistyö edistää yhdistyksen tavoitetta tarjota tapahtumia sekä lisätä tietoa keskiajan tutkimuksesta ja tuntemuksesta. Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, miten Glossa ry. voisi järjestää tapahtumia eri paikkakunnilla.

Myös Dies medievales 2002:n järjestelyihin osallistuu useita alan yhdistyksiä ja paikallisia tutkimusyhteisöjä. Tavoitteena on, että tieto tapahtumasta välittyisi näin mahdollisimman monelle eri taholle ja että mahdollimman moni osanottaja tulisi tutuksi eri yhdistysten ja yhteisöjen kanssa, samoin kuin kotimaisten, keskiaikaa käsittelevien julkaisufoorumeien kanssa. Keskeistä on, että keskiajan tutkijat ja opiskelijat sekä keskiajasta kiinnostuneet tapaavat toisiaan niin Dieksessä kuin muuallakin. Yhteistyö, kommunikaatio ja tiedonkulku ovat välttämättömiä elinehtoja sille, että medievalistit jatkossakin tuntevat toisensa ja voivat yhdistää voimansa. Nähdään Turussa ja viestitään myös Glossan listojen kautta!

Glossa r.f.:s lokala och (inter)nationella möjligheter

Hälsningar från Groningen, Norra Nederländerna! Här har jag kunnat bevittna hur ekonomiska svårgiheter har lett till en nationella forskningsskola Onderzoekschool Mediëvistik bildats. Både i Finland och i Nederländerna verkar det vara lättare (eller mindre svårt) att få pengar för korta, internationellt inriktade än till långvariga inhemska projekt. De förstnämnda är visst också intressanta, och kanske kommer Glossa r.f. någon dag att delta i någonting liknande. Men visst står inhemska och lokala evenemang i focus för föreningens arbete; det blir föredrag i Helsingfors och Dies medievales i Åbo, samtidigt som några nya sammarbetsmönster planeras. Syftet är att det också skulle arrangeras evenemang i andra städer. Alla idéer och synpunkter är välkomna. Vi ses i Åbo etc.!

Anu Lahtinen, puheenjohtaja/ordförande

It is, therefore, agreat source of virtue for the practiced mind to learn, bit by bit, first to change aqbout in visible and transitory things, so that afterwards it may be able to leave them behind altogether. The man who finds his homeland sweet is still a tender beginner; he to whom every soil is as his native one is already strong; but he is perfect to whom the entire world is a foreign land (exilium).
Hugh of St. Victor
In: Kathleen Biddick, ‘Coming Out of Exile’ The Postcolonial Middle ages (2000), 37-38.

Tutkijan onnen hetkiin kuuluvat kansainväilisissä konferensseissa ja symposiumeissa vietetyt tunnit. Niissä kuullut alustukset, käydyt keskustelut ja vietetty luova vapaa-aika muistuttavat, miksi tutkimuksen kannattaa tehdä – seikka, joka välillä tahtoo unohtua oman työhuoneen eristyksessä sekä karkki-rahahakemusten tai byrokratian kanssa tapellessa.

Omaa luokkaansa on jakavuotinen, Leedsissä järjestettävä keskiajan tapahtuma International Medieval Congress (IMC). Vajaan viikon mittainen tapahtuma tarjoaa lukemattomia esitelmiä ja alustuksia sekä retkiä, kirjamarkkinoita ja iltabileitä. Ja saman aihepiirin tutkijat eri puolilta maailmaa voivat kerrankin kokea, että joku ymmärtää juuri heidän tutkimusaiheensa ongelmia.

Erityisen hyvin tämä onnistuu, mikäli oma tutkimusaihe limittyy kongressin pääteemaan. Vuonna 2002 Leddsin kongressin teemana oli exile – maan-pakolaisuus ja ulkopuolisuus niin materiaalisessa ja fyysisessä kuin henkisessäkin muodossaan. Keskeisen teeman muodostivat maanpakolaisuuteen ja eristyksiin ajetut kansanryhmät, joista tunnetuimpana juutalaiset, mutta esimerkiksi uostariasukkaiden sekä erakkojen tai hurskaiden kaupunkilaisten henkinen eristäytyminen saivat paljon huomiota. Toisaalta alustajat pyrkivät korostamaan, että maanpakolaisuus tai ulkopuolisuus, niin konkreettinen kuin henkinenkin, syntyivät vuorovaikutuksessa ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Suuren konferenssin hyvänä puolena on laaja tarjonta. Exilen lisäksi luulijat pääsivät perehtymään keskiaikaisten luonnon-katastrofien sekä sähköisten lähde-julkaisujen maailmoihin – tai kuulemaan amerikkalaisia pohdintoja siitä, voisiko saamelaisten asuinaluetta koko laajuudessaan kutsua kaupungiksi siellä kaydyn kaupan muotojen perusteella. Tässä paljoudessa teemat tosin uhkaavat hukkua massaan: Leedsin IMC:ssä on samanaikaisesti meneillään nnoin 25 eri pienryhmäalustusta. Suppeammat konferenssit tarjoavat usein hedel-mällisemmän tilaisuuden oman tutkimuksen syvällisempään esittelyyn, mutta paradoksaalisesti juuri mega-konferenssi voi olla hyvä paikka aloittavan tutkijan ensi alusutuksille: osanottajamäärä sessioissa voi olla paljon suppeampi kuin pienemmässä tapahtumassa, jossa kaikki 100 kuulijaa ovat samassa salissa.

Kaikenlaisia erehdyksiäkin kansainvälisissä ympyröissä voi sattua – ei koskaan kannata aliarvioida tulkintavirheiden mahdol-lisuuksia. Suomalaiset saavat välillä puolustaa kohteliaita aasialaisia, jotka ovat jäädä vaille osuuttaan keskiaikaisesta pitopöydästä, ja keskieurooppalaisen kustannustoimittajan ylitsevuotava kiinnostus suomalaista tutkimusta kohtaan hiipuu, kun viaton suomalaistutkija todella kaivaa esiin julkaisua kaipaavan artikkelikokoelman. (Onpa havaittu joidenkin tahojen juoksevan pakoon tällaisissa tilanteissa, joissa alkuperäinen tavoite oli kaupata eurooppalaista teossarjaa pohjoisen raukoille rajoille.)

Vuonna 2003 Leedsissä lienee luvassa kaikkien megatapahtuma, kun Power and Authority –teemainen kymmenes IMC pyörähtää käyntiin. Seuraavia kansainvälisiä keikkoja ei kuitenkaan tarvitse hakea näin kaukaa – jo kesäkuussa on syytä suunnata Jyväskylän kansainvälisiin kuvioihin.

FM Anu Lahtinen

Vuosi myöhässä aikataulusta Baselissa järjestettiin syyskuun alussa kolmas kansainvälinen keskiajan* ja historiallisen ajan arkeologian konferenssi. Täten Yorkissa ja Brüggessä alkuunsa saanut perinne sai jatkoa. Tällä kertaa paikalle oli löytänyt tiensä yli 500 tutkijaa noin kahdestakymmenestä maasta. Suomi näytti tällä kerralla, että meidänkin maamme voi merkitä maailmankartalle tällä saralla, sillä konferenssiin osallistui yli viisitoista tutkijaa, joista kuusi oli hyväksytty pitämään esitelmää: Janne Harjula ja Heini Kirjavainen kertoivat Åbo Akademin tontin nahkamateriaalista ja tekstiililöydöistä, Georg Haggrén kertoi lasin tutkimustilanteesta Suomessa ja Ari Pihlman Aurajokilaakson keramiikasta. Markus Hiekkanen esitelmöi kristillistymisestä ja Terhi Mikkola kertoi pro gradu -työstään eli Hämeen linnan tilanjärjestyksestä. Lisäksi monet posterit kertoivat suomalaisista projekteista ja tutkimuksesta. Ilahduttavaa oli, että monet ulkomaalaiset tutkijat huomasivat tutkimuksen etenemisen Suomessa ja antoivat kiitosta siitä.

Konferenssin pääteema oli Centre - Region - Periphery. Tämä oli siinä mielessä vaikea teema, että näkökulmasta riippuen samainen alue voi kuulua eri määritelmään tässä jaossa. Kyseisen jaon käyttökelpoisuus kyseenalaistettiin myös, ja eräät olisivat toivoneet kronologisen aspektin huomioimista. Yhdistävän Centre - Region - Periphery -teeman alle oli sijoitettu kahdeksan eri sektiota, jotka osittain olivat päällekkäisiä, eli raja oli häilyvä. Seuraavaksi käsittelen erikseen näitä sektioita, paitsi sektioita 7) The Regio ThriRhena, joka esitteli lähialueen arkeologiaa eli oli enemmän ”turistisektio” meille suomalaisille ja 8) New Studies of Medieval and Later Archaeology in Europe, jossa ei ollut esitelmiä vaan vain postereita.

• Cultural Regions, Economic Areas. (27 esitelmää). Tämän osion aiheet vaihtelivat yksittäisestä rajatusta muinaisjäännöstyypistä tai löytöryhmästä kokonaiseen alueeseen, eli se oli hyvin monimuotoinen. H. Anthonie Heidinga kommentoi, että tämän osion pääpaino oli Itämeren ympärillä ja Itä-Euroopassa ja että huomattavaa myös oli, että kaupunkiarkeologia oli vähäisellä sijalla.
• Innovation, Communication, Interaction. (23 esitelmää). Frans Verhaeghe piti hyvän esitelmän näiden kolmen aiheen sudenkuopista. Hän kritisoi sitä, että uutuuksia pidetään keskiajalla aina muualta tulleina. Hän myös toivoi, että enemmän painoa annettaisiin teknisen puolen sijasta sosiaaliselle, eli sille miten joku uutuus on vaikuttanut yhteiskuntaan. Tämä sektio oli voimakkaasti painottunut eri materiaalitutkimuksiin.
• Soveregnity and Territory. (20 esitelmää). Tämä osio keskittyi pääasiallisesti linnoihin ja luostareihin, mutta myös joitakin muita mahdin rakenteita käsiteltiin. Gisella Cantino Wataghin pohti, johtuuko tämä muodista arkeologiassa tai ovatko linnat ja luostarit vain ne kaikkein selkeimmät mahtiin liitettävät symbolit? Hän myös kommentoi itse käsitettä valta – onko se tilanne vai käsite ja onko materiaalinen jäännös funktio tästä? Arkeologisesti ainakin voi olla hankala saada otetta vallasta jos vallitseva tilanne on ollut ”power in persons, not in places” eli esim. jos kuninkaalla ei ole ollut omaa linnaa vaan hän on kiertänyt vierailemassa vasallejensa luona.
• Structure and Topography of the Ruling Power. (30 esitelmää). Kuten esitelmien määrä osoittaa, tämä arkeologian osa-alue vaikuttaa tällä hetkellä suositulta. Tämän ja edellisen osion raja vaikutti aika häilyvältä, ja kyseiset kaksi osiota olisi varmaankin voinut yhdistää. Kaupunki oli tässä yksi suurimmista teemoista, mutta myös kirkollinen maailma (mm. hautaaminen) oli esillä, ja kiinnostavana lisänä olivat muutamat esitelmät metsästyksestä. Tässä osiossa saatiin esimerkkejä siitä, kuinka arkeologit voivat kertoa voittajien historian ohella myös häviäjistä.
• Identity and Demarcation. (24 esitelmää). Nikolaj Makarov varotti, että identiteetti on vaarallista aluetta arkeologeille, eteenkin kun keskiajan ja historiallisen ajan arkeologia on – kuten Hans Andersson huomautti – hyvin kansallisesti painottunutta. Makarov huomautti myös, että tämä osio painottuinuoremmalle keskiajalle ja Pohjois-Eurooppaan. Esitelmissä melko suuri osa käsitteli ruokatapoja ja sitä, miten niiden perusteella voi erottaa sosiaalisia ryhmiä.
• Settlement in inhospitable Regions. (17 esitelmää). Pienin osio. Tämä osio osoitti, että vallitsee eri käsityksiä siitä, mitä karu asuinalue tarkoittaa. Monilla paikoilla yhdistyivät asutuksen rajallinen kesto ja sekatalouden harjoittaminen, mutta käsitellyt kohteet saattoivat sijaita kaukana keskuksesta taikka olla ulkopeltoaluetta. Tästä syystä Jette Arneborg peräänkuulutti parempaa määritelmää. Hän yhdisti karujen maa-alueiden asuttamisen keskiajalla tapahtuneeseen uusien maa-alueiden käyttöönottoon.

Välillä oli vaikea valita mitä menisi kuuntelemaan, kun kolmekin kiinnostavaa esitelmää saattoi mennä päällekkäin. Onneksi kaikki esitelmäpaikat olivat samassa konferenssikeskuksessa, eli sessiota saattoi vaihtaa moneenkin otteeseen saman päivän aikana. Konferenssijulkaisusta voi sitä paitsi onneksi lukea esitelmät, joihin ei ehtinyt. Mikäli konferenssin aiheet ja esitelmät alkavat muuten kiinnostaa jotakuta tämän lehden lukijaa, yksi kappale tätä kolmiosaista julkaisua löytynee Museoviraston kirjastosta.

Baselin konferenssin aikana oli hieman epäselvää josko seuraavaa konferenssia lainkaan järjestettäisiin, sillä Baselin konferenssi oli huhujen mukaan jäämässä tappiolle. Viimeisenä konferenssipäivänä kuitenkin ilmoitettiin, että seuraava konferenssi tulisi olemaan vuonna 2007 maassa, joka sijaitsee Sveitsistä länteen, itään tai etelään… Mihin maahan tuleva konferenssi sitten osuu selvinnee vuoden sisällä konferenssin kotisivuilta: www.mebs-2002.org

*Keskiaika lasketaan eurooppalaisittain alkaneen karkeasti n. 400-luvulla, eli konferenssin aikaväli kattaa n. 400-1800 -luvut.

HuK Helena Anttila

Lahden kansanopisto och Historian Ystäväin Liitto arrangerade tisdag 4. – torsdag 6.6.2002 ett historieseminarium i Lahtis med föredrag av distinkta finska forskare för en populärt intresserad publik bestående av både vetenskapsmän, lärare och övriga historieintresserade. Seminariet räknade med alltsomallt 52 deltagare inklusive föreläsare.

Öst möter väst - ett aktuellt tema

Under tisdagen diskuterades den islamska världen i samband med den europeiska och seminariet inledde med professor Jaakko Hämeen-Anttilas aktuella föreläsning om interaktionen mellan arabisk och västerländsk kultur. På eftermiddagen presenterade docent Holger Weiss föreändringarna i Biladas-Sudan området under 1400- och 1500-talen. På kvällen talade ytterligare teol.mag. Taneli Kukkonen och den islamaska filosofin och den kristna vetenskapen samt fil.dr Timo Joutsivuo om den vetnekspaliga världsbildens födelse.

Under onsdagen diskuterades ytterligare mötet mellan öst och väst. I fil.mag. Sini Kangas frånvaro presenterade docent Tuomas M. S. Lehtonen hennes uppsats om korstågsideologin och det heliga kriget. De väsentligaste källorna, kronikor och brev, till denna presenterades och hur de kan via ögonvittnesskildring beskriva våldet under krigen. De islamska källorna är färre – troligen fanns inget intresse för att understryka enskilt det frankiska intrånget i Levantens långa historia av maktkampen inom området. Föredraget födde en lång diskussion, där t.ex. professor Kaari Utrio påpekade “undret” med att den frankiska “mobben” lyckades överraska och inta Jerusalem, och hur hon ihärdigt utforskat ämnet till sin litterära produktion. Till det första korståget hör fortfarande en europeisk skuldkänsla; en delegation gav sig år 1999 iväg från Frankrike till Jerusalem och bad officiellt om förlåtelse. Spanjorerna har dock inte ännu bett om ursäkt för “reconquistan”…

Finland mellan Öst- och Västeuropa: ett intresse för forskningen

Fil.dr Antti Ruotsala fortsatte onsdagmorgonen med en föreläsning om mongolerna och mötet mellan öst och väst i Östeuropa. Han underströk hur långt den mongoliska erövringen på 1240-talet de facto sträckte sig innan den avstannade. Ruotsala underströk även skillnaderna i världsbild mellan mongolernas shamanism och kristenheten. Efter Ruotsalas föredrag vidtog fil.lic. Mari Mäki-Petäys med ett föredrag om Alexander Nevski mellan öst och väst. Det ryska riket under medeltiden fick en ytterligare fördjupning i hennes föredrag. Hon påpekade kontinuiteten av Alexanders gestalt som ett “ansikte för den ryska patriotismen”. Idealfurstens bild var allmän i hela Europa under medeltiden och drag av denna finns hos Alexander, men även i hans efterföljare Dimitri Donskoij. Alexander “återanvändes” på 1300-talet ihelgonberättelserna, men “förvreds” från att ha riktats mot väst till att riktas mot öst för att tjäna de ryska furstarnas syfte i kampen mot mongolerna. År 1992 lät Jeltsin uppföra en Alexandersstaty i Pihkova. Osmo Pekonen påpekade att Nevski står där ”fast Baltikum nu är förlorat”...

På eftermiddagen 5.6. vidtog doc. Tapani Hietaniemi med en föreläsning i ekonomisk historia angående Europas väg och kapitalismens födelse. Han hänvisade till bl.a. Max Webers och E. Sytes idéer om islam och den ekonomiska förändringen i Orienten, Europa och världen. Hietaniemi kriticerade även en eurocentrisk bild av världsekonomins historia; Asiens “perifera” ställning var schimär. En lång diskussion följde föredraget angående det aktuella i temat; globalisering. Seminariet dryftade t.ex. frågor kring när människan är medveten om globaliseringen. Från det globala flyttades intresset mot det lokala: docent Tuomas M. S. Lehtonen höll onsdagens sista anförande om den västerländska kristenhetens utformning och Finlands födelse. Finlands historia är kyrkopolitisk i hög grad, påpekade Lehtonen, som även presenterade den arkeologiska synen (Markus Hiekkanen) på kyrkogrundandet som ett led i stiftshistorien. De sista orden är nog inte sagda i den gamla forskningstraditionen att definiera Finland; numera i ett allmäneuropeiskt sammanhang.

Luhtersk och katolskt - helgonforskningen idag

Efter Heikkilä vidtog fil.dr Maiju Lehmijoki-Gardner som föreläste om medeltidens kvinnomystiker. Kvinno-mystikerna var inte alltid världsfrånvända utan deras karismatiska makt kunde institutionaliseras till kyrklig förnyelse, nya ordnar o.s.v. Den därpåföljande diskussionen inkluderade frågor kring vilka behov en mystiker svarar på och hur stor inverkan den personliga synen hos en mystiker har. Seminariet avslutades med teol.mag. Ritva Palméns föreläsning om imaginatio –begreppet, julkrubban och korstågen, d.v.s. om världsbilden och imaginationens olika framträdanden och förklaringar i t.ex. Augustinus, Franciskus, Tomas av Aquinos och övriga lärdas tankar. De lärda övergav tanken på att någonsin få se det himmelska Jerusalem i denna världen, det blev en metafor för själens tröst i den dystra världen, vilket självfallet inverkade på korstågstankens mål. Seminariet diskuterade ytterligare konkretiserandet av tro och världsbild i t.ex. processioner som “Korsets väg” på 1300-talet. Detta passionsspel har ju återinförts i Helsingfors under de senaste åren. Diskussionen drevs även in på tankar kring Betlehem och situationen i Mellanöstern idag.

Slutligen kan det konstateras att seminariet i Lahtis var mångsidigt och väl organiserat samt planerat. Pauserna med god mat, kaffe och tilltugg var ypperligt inbjudande, efter intressanta och varierande föreläsningar. Vikten av att även kunna framföra forskningsresultat inför en populär, men engagerad publik, kunde ytterligare betonas - intresset för medeltiden är fortfarande stort. Föreläsare vid denna konferens kom från olika universitet i Finland, men man kan ju här hänvisa till även Glossas politik att arrangera dylika evenemang för att föda en (inter)nationell - se Anu Lahtinens inlägg - forskningsdebatt. Detta tycks ligga i tiden.

FM Eva Ahl

Tisdagen den 17 september tog sig Jeanette Lindblom och Eva Ahl, båda ur Glossas styrelse, till ämnesföreningen Historicus r.f.:s (Helsingfors universitet) månadsmöte för att presentera Glossa för studerandena. På institutionen verkade det nämligen bland de yngre som om Glossa var ganska obekant.

Lindblom redogjorde i korthet för Glossas tillkomsthistoria, som dateras till året 1996. Bland Glossas främsta mål i början av verksamhetstiden var att tala för att en studiehelhet inom medeltidsforskning skulle grundas. Detta skedde även förhållandevis snabbt på Glossas förslag: året 1997-98 kunde denna helhet redan avläggas vid Helsingfors universitet, påpekade Lindeblom. Till studerandena gjordes även reklam för Dies medievales i oktober. Under samma kväll höll även fil.lic. Henry Rask en presentation av Historiska Föreningen och Historisk Tidskrift för Finland.

Glossa kommer troligen även att presenteras för Kronos ry (de finskspråkiga historiestuderandena vid HU). Initiativ till att presentera föreningen även annorstådes ses med glädje.

Eva Ahl

---

 

  TAKAISIN ALKUUN

  TAKAISIN GLOSSAN PÄÄSIVULLE