  |
|
|
Hyvää alkanutta vuotta!
Glossa ry. aloittaa vuoden 2003 juhlimalla Glossae-lehden viisivuotista taivalta. Eva Ahlin kokoaman bibliografian avulla on mahdollista tutustua eri vuosikerroissa ilmestyneisiin artikkeleihin. Melkoisesti suurempi vuosimäärä on mittarissa Pyhällä Birgitalla tai birgittalaisuudella - alkanut vuosihan on myös Birgitan juhlavuosi. Vuositeemaan sopien järjestetään mm. tutkijasymposium "Mysticism and Religious Creativity" toukokuussa 2003 (ks. toisaalla tässä lehdessä), mahdollisesti Glossan kevätretkikin niveltyy tähän kokonaisuuteen. Lisäksi Glossa järjestää erillisen Pyhää Birgittaa ja juhlavuotta käsittelevän tilaisuuden.
Muuten Glossa ry:n vuoteen kuuluu taas erikokoisia tapahtumia ja tapaamisia sekä jatkuvia pieniä askeleita yhdistyksen toiminnan vakiinnuttamiseksi ja valtakunnallisen toiminnan kehittämiseksi. Tällä kertaa pyytäisin jäsenistöltä kommentteja ja kehitysehdotuksia Glossan kotisivuista. Sivuille voi itse kukin ehdottaa uusia linkkejä, tietosisältöä yms. Kommentit voi osoittaa sivujen ylläpitäjälle, hallituksen sihteeri Sini Kankaalle (shkangas@mappi.helsinki.fi).
Näkymisiin esimerkiksi 9. huhtikuuta pidettävässä vuosikokouksessa ja kevätesitelmätilaisuudessa sekä myöhemmin kevätretkellä!
Gott nytt år!
Detta är ett jubileumsår för den 5-åriga Glossae-tidskriften liksom också för Heliga Birgitta. Under året organiseras olika slags evenemang anknytande sig till medeltida religion - både av Glossa rf. och andra organisatörer. Styrelsen fortsätter också med att utveckla verksamheten i olika områden. Den här gången önskar jag att ni skulle berätta oss hur vi kunde utveckla Glossa rf:s hemsidor. Synpunkter kan skickas till sekreteraren Sini Kangas shkangas@mappi.helsinki.fi).
Jag hoppas att vi ses tex i årsmötet den 9 april och senare i vårutflykten!
Anu Lahtinen
Glossa ry:n puheenjohtajapuheenjohtaja
Glossa rf:s ordförande
Anu Lahtinen anulah@utu.fi, puheenjohtaja
Pia Tolvanen pia.tolvanen@jyu.fi, varapuheenjohtaja
Sini Kangas sini.kangas@helsinki.fi, sihteeri
Sofia Lahti slahti@ra.abo.fi, rahastonhoitaja
Eva Ahl ahl@helsinki.fi, Glossaen päätoimittaja
Tuomas Lehtonen tuomas.lehtonen@helsinki.fi, erityisalana DM2004
Satu Lidman lidman@velho.com / lidman@pp.htv.fi
Tapio Salminen hitasa@uta.fi
Mari Mäki-Petäys mari.maki-petays@oulu.fi (vj)
Jeanette Lindblom jeanette.lindblom@helsinki.fi (vj)
Tuomas Heikkilä tuomas.heikkila@helsinki.fi (vj)
Marko Lamberg mtlamber@campus.jyu.fi (vj), Mirator-yhteyshenkilö
Kolmipäiväinen konferenssi PASSAGES FROM ANTIQUITY TO THE MIDDLE AGES: FAMILY, MARRIAGE AND DEATH pidettiin Tampereen yliopiston Pinni-rakennuksessa 24.-26.1.2003. Konferenssin järjestivät Tampereen yliopiston Historiatieteen laitos ja Suomen Historiallinen seura.
Konferenssi aloitettiin puolilta päivin. Professori Pertti Haapalan avajaispuheen jälkeen professori Katariina Mustakallio esitteli johtamansa historiatieteellisen tutkimusprojektin (‘Hoping for Continuity, Facing Oblivion. Childhood, Education, and Death in Antiquity and Middle Ages’) toimintaa ja tulevaisuutta. Perjantaina käytiin myös läpi kaikki perhettä ja avioliittoa koskevat esitelmät. Odotettu puhuja, Eva Cantarella Milanon yliopistosta, oli estynyt tulemasta. Hänen roomalaista avioliittoa lain ja talouden näkökulmasta käsitelleen esitelmänsä piti Marxiano Melotti, joka puhui myös omasta puolestaan seuraavana päivänä. Seuraavaksi puhui ranskalainen vapaa tutkija Jérome Bepoix aiheenaan visigoottien avioliittokäytännöt. Sitten Maura Lafferty Pohjois-Carolinan yliopistosta käsitteli roomalaista perhejärjestelmää Augustinuksen näkökulmasta ja Augustinuksen aivoituksia tuoreesti valottaen. Ville Vuolannon esitelmä, ‘Lower Class Family Strategies and the Late Roman World’, osoitti kouriintuntuvasti ihmisen perusluonteen muuttumattomuuden. Jo antiikiin Roomassa tavalliset ihmiset tekivät perässä sen, mitä rikkaat ja vaikutusvaltaiset edellä. Samaistuminen nähtiin tuolloinkin, kuten nykyäänkin, tienä parempaan sosiaaliseen asemaan.
Perjantain hauskinta – mutta ei missään tapauksessa huonotasoisinta – antia oli turkulaisen Pekka Tolosen esitelmä ‘Family and Conversion to Poverty in 12-13th Century’. Kysymys kuuluu: Mitä jää jäljelle, avioliitosta poistetaan miehen ja naisen yhteinen omaisuus ja parisuhteen intiimi aspekti? Lyonin kaupungissa 1100-luvulla asuneen Valdesiuksen kääntyminen omaisuudestaan luopuneeksi maallikkosaarnaajaksi tarjoaa yhden vastauksen. Kun tavallinen ihminen päättää vaihtaa elämänsä suuntaa varoittamatta, ainoa mitä avioliitosta jää jäljelle, on päivittäinen ateriahetki vaimon kanssa (ja sekin ulkoisen pakon, elämänmuutokseen kielteisesti suhtautuvan piispan käskystä).
Perjantain päätti illanvietto Historiantutkimuksen laitokselta. Suomenkielisen rupattelun ohella illanvieton hälinästä erottui ainakin englannin-, ranskan- ja italiankielisiä keskusteluja. Latinankielistä mielipiteenvaihtoa en valitettavasti päässyt kuulemaan, vaikka monilla konferenssiin osallistuneilla tämäkin taito on tiettävästi varsin hyvin hallussa.
Lauantaina käsittelyn kohteena olivat aiheet, jotka liikkuivat keskiajan kasvatusperinteistä pyhimyskultteihin ja ja elämänkaaritutkimuksesta kuoleman kohtaamiseen. Esitelmät olivat lähes järjestäen erittäin hyviä. Itseäni erityisesti kiinnostaneita lauantain aiheita olivat Susanna Niirasen 1100- ja 1200-luvuilla eläneiden eteläranskalaisten naistrubaduurien ‘kauniit ja rohkeat’ -tyylistä runokuvastoa ruotiva esitelmä ja Christian Krötzlin keskiaikaista kanonisoimisprosessia käytännön elämän ja yhteisön kollektiivisten mielipiteiden näkökulmasta lähestyvä esitelmä. Kummassakin tapauksessa tosin oma lukkarinrakkauteni kirjallisuustieteeseen saattoi ehkä myötävaikuttaa kiinnostuksen heräämiseen. Mielestäni kuitenkin kysymykset tosielämän ja representaatioiden suhteesta ovat erityisen tärkeitä menneisyyden tutkimisessa. Missä määrin meille säilyneet kirjoitukset heijastavat pelkkiä ideaaleja tai turhia toiveita, on aina hyvä kysymys.
Toinen asia, jota menneisyyden tekstejä luettaessa ei tulisi sivuuttaa, on kirjoittajan mahdollisen turhamaisuuden ja itserakkauden vaikutus tuotettuun asiasisältöön. Asko Timonen analysoi Rooman korkea-arvoisten virkamiesten ajatuksia tältä kannalta. Erityisesti Marcus Aureliuksen kreikankielinen, kuolemaa filosofiselta kannalta pohtinut teksti – johon yleisesti viitataan englanninkielisellä nimellä ‘Meditations’ – sai osakseen paljon kriittistä huomiota. Loppukaneettina virnistelevä Timonen esittikin, että “ylenmääräisyys oli varmin merkki roomalaisen ylimyksen katoamisen pelosta”. Elämän merkityksettömyydestä ja kuoleman miehekkäästä kohtaamisesta stoalaisessa hengessä voi kirjoittaa ylevää korulauseita. Kuolemattomuutta voi tavoitella monin keinoin, esimerkiksi kieltämällä kokonaan tavoittelevansa sitä kuten Aurelius teki kunnianhimoisessa kirjoitusprojektissaan. Mutta kuolemattomuuden saavuttaminen on täysin eri juttu. Retoriikka ei tee tyhjäksi sitä väistämätöntä tosiasiaa, että samanarvoista koiranputkea työntää lopulta niin orja kuin keisarikin.
Lauantain tuskallisin kokemus oli Milanon yliopistosta vieraaksemme saapuneen Marxiano Melottin jättimäisen pitkäksi venynyt puheenvuoro. Myöhäisantiikin kreikkalaisen kulttuurin eri ikäkausien välisiä siirtymäriittejä ja näihin riitteihin liittyviä myyttejä ruotiva analyysi oli sinällään kiinnostava, mutta siirtymä oman puheen alusta sen loppuun olisi pitänyt suorittaa nykyistä huomattavasti nopeammin. Viimeisenä puhujana toimi allekirjoittanut. Aiheenani jo yleisen kirjallisuustieteen pro gradu -työstäni tuttu Everyman-moraliteetti ja sen suhde myöhäiskeskiaikaiseen Ars moriendi -kirjallisuuteen. Konferenssin keskimmäisen päivän päätti tutustumisvierailu Tampereen kaupungintalon prameisiin tiloihin.
Omalta osaltani konferenssi jäi kaksipäiväiseksi, eli sunnuntain puolen päivän mittaiseen osioon en päässyt lainkaan mukaan. Onnekseni olin kuitenkin jo tutustunut konferenssin viimeiseen esitelmään etukäteen. Päivi Mehtosen ‘Immoral Morality. 11th Century Satire and Poetics’ päätti konferenssin varsin törkeisiin tunnelmiin, olihan sen aiheena moraalin (myös aviomoraalin) opettaminen käänteisen esimerkin kautta, mitään keinoa, kielikuvaa ja irstautta säästämättä. Tämä ‘reiän poetiikkaa’ pohtiva, kirjallisuustieteellinen esitelmä kevensi varmasti viimeisenä päivänä käsiteltyjä synkempiä teemoja. Ennen Mehtosta esiintyvät historian, menneisyyden ja muistin suhteita keskiaikaisessa kontekstissa kartoittavat Carolyn Muessig ja Didier Lett, sekä kuoleman merellisiä representaatioita vertaileva Isto Vatanen. Ainakin abstraktien pohjalta tämän kolmikon aiheet olivat vähemmän huumorikeskeisiä.
Konferenssin kuulijakunta vaikutti olevan hyvin kiinnostunut käsiteltävistä aiheista. Samaa voin sanoa myös itsestäni. Konferenssi oli mielestäni hyvin kiehtova. Odotan mielenkiinnolla tulevaa konferenssijulkaisua.
FM Mikko Kallionsivu
Päätoimittajia:
1998: Maijastiina Kahlos
1999: Maijastiina Kahlos
2000: Mika Hakkaraien/Ossi Kokkonen
2001: Ossi Kokkonen
2002: Ossi Kokkonen/Eva Ahl
2003: Eva Ahl
Ahl, Eva 2002: Medeltidsarkeologins framtidsplaner i Lund – professor Anders Andrén i Åbo. Glossae 2/2002, s. 13.
Ahl, Eva 2002: Konferensrapport: “Keskiajan maailma – islam, kristikunta ja tiede”. Medeltidens värld och världsbild i Lahtis. Glossae 3/2002, s. 9-11.
Ahl, Eva 2002: Konferenssiraportti: Contacts and networks across the Baltic Sea, c. 1500-1900: 7.-9.11.2002. Glossae 4/2002, s. 15-17.
Ahl, Eva 2002:Notis: Glossa för studerande 17.9.02. Glossae 3/2002, s. 5.
Ahl, Eva & Lahtinen, Anu 2002: Konferenssiraportti: Liikenne, yhteydet ja tiedonkulku. Dies medievales Turussa 25.-27.10.2002. Glossae 4/2002, s. 7-8.
Ahokas, Lari 2002: Pyhimystutkijoiden toinen kevät Roomassa. Glossae 4/2002, s. 13-14.
Anttila, Helena 2002: Konferenssiraportti: 10-15.9.02 Medieval Europe Basel, 3rd International Conference of Medieval and Later Archaeology. Centre – Region – Periphery. Glossae 3/2002, s. 6-8.
Anttila, Helena 2002: Konferensrapport: Medeltidens och 1500-1600-talens föremålskultur. Seminarium i Tavastehus slott fredagen den 15.11.02. Glossae 4/2002, s. 17-19.
Bergold, Helmut 1998: Konferenssiuutisia: Att förmedla kunskap om medeltiden. Glossae 4/1999, s. 11-12.
Frösén, Jaakko 1999: Mosaiikkeja Aaroninvuorella. Glossae 4/1999, s. 9-11.
Frösén, Jaakko 1998: Petran Pyhän Aaronin luostarin tutkimukset. Glossae 1/1998, s. 5-7.
Hakkarainen, Mika 1998: Berlin ja Bysantinistiikka. Glossae 1/1998, s. 14-15.
Hakkarainen, Mika 2000: Uutinen: Alexandria-projekti (GLOBAL). Glossae 1/2000, s. 10.
Hakkarainen, Mika 2000: Uutinen: Suomalaiset marssivat jälleen Balaknin vuorilla! Glossae 2/2000, s. 14.
Heikkilä, Tuomas 1999: Fuldan luostari ja Goslarin riita 1062-1063. Glossae 3/1999, s. 9-11.
Heikkilä, Tuomas 2002: Keskiajan Suomalaisen keskiajan tutkimuksen rajoilla. Lamberg, Marko – Niiranen, Susanna, Keskiajan rajoilla. Juväskylä (Atena) 2002. 298 sivua. Glossae 2/2002, s. 19-21.
Heikkinen, Kanerva 2001: Varhainen englanninkielinen kastesanasto. Glossae 3-4/2001, s. 17-20.
Heinonen, Meri 2000: Ikuisuuden odotus. Artikkelikokoelma keskiajan uskontohistoriasta. Glossae 2/2000, s. 13.
Hiekkanen, Markus 2002: Turun kaupungin perustaminen – hitaan kehityksen vai tietoisen päätöksen tulos? Glossae 4/2002, s. 23-28.
Joutsivuo, Timo 1999: Musta surma ja lääkärit – lääketieteen kriisi? Glossae 4/1999, s. 12-16.
Kahlos, Maijastiina 1998: Roomalaisen keisarin apoteoosi. Keisari-idea Euroopan historiassa 11.5.1998 – Kevään seminaarin satoa. Glossae 3/1999, s. 10.
Kanerva, Liisa 1998: Arkkitehtiä etsimässä. Glossae 4/1998, s. 6-8.
Kangas, Sini 2002: Kristillisen väkivallan kuvaus varhaisessa ristiretkiliikkeessä (1095-1099). Glossae 1/2002, s. 11-13.
Karjalainen, Riku 1999: Varhaisislamilaisesta arkkitehtuurista. Glossae 1/1999, s. 8-10.
Karivieri, Arja 1998: Konferenssiuutisia: Dies medievales 1998. Glossae 4/1998, s. 9-10.
Karivieri, Arja 1998: Senantikken – kunst i kontekst (Aarhus Universitet, 23.-25.10.1997). Glossae 2/1999, s. 12-13.
Kivistö, Terhi & Seppälä, Suvianna 2001: Talonpoikaisen rahvaan velvollisuus – veronmaksu kruunulle, kirkolle ja pitäjänyhteisölle. Glossae 2/2001, s. 13-15.
Koivu, Arto 2001: Pioneeritutkimusta historianlaitoksella. Glossae 2/2001, s. 8-9.
Korpela, Jukka 1998: Keisarius myöhäiskeskiajan Venäjällä. Keisari-idea Euroopan historiassa 11.5.1998 – Kevään seminaarin satoa. Glossae 3/1999, s. 15-17.
Lahtinen, Anu 2001: Diplomatarium Fennicum –projekti – lisävalaistusta keskiaikaan. Glossae 1/2001, s. 3-4.
Lahtinen, Anu 2001: Keskiaika goes virtual. Keskiaika, yliopisto-opetus ja internet. Glossae 1/2001, s. 4-8.
Lahtinen, Anu 2002: Konferenssiraportti: EXILE. IMC 2002 – keskiajan tutkijoiden konferenssi Leedsissä. Glossae 3/2002, s. 4-5.
Lahtinen, Anu 2002: Konferenssiraportti: Takaisin lähteille. Keskiajan päivä Utrechtissa 19. lokakuuta 2002. Glossae4/2002, s. 4-5.
Lehmijoki, Maiju 1999: Keskiajan naisten strategioita uskonnolliseen elämään arjen keskellä. Glossae 1/1999, s. 11-13.
Lehtonen, Tuomas M. S. 1998: Sydänkeskiajan renessanssi (R. W. Southern, Scholastic Humanism and the Unification of Europe. Vol I: Foundations). Glossae 2/1998, s. 15-18.
Lidman, Satu 2002: Kokemukseni arkistoelämästä Münchenissä. Glossae 4/2002, s. 28-30.
Liertz, Uta-Maria 1998: Keisari, kultti ja kansa. Keisari-idea Euroopan historiassa 11.5.1998 – Kevään seminaarin satoa. Glossae 3/1999, s. 7-9.
Lindblom, Jeanette 1999: Agathias, paulos silentiarios ja rakkaus. esitelmä Klassillis-filologisessa yhdistyksessä 30.3.1999. Glossae 2/1999, s. 11-14.
Lindblom, Jeanette 1998: Bysanttilainen kirkko Aaronin vuorella. Glossae 3/1999, s. 18-19.
Lindblom, Jeanette 1998: Justinus II:n ja Sofian valtaanastuminen – Bysanttilainen keisarius 500-luvulla. Keisari-idea Euroopan historiassa 11.5.1998 – Kevään seminaarin satoa. Glossae 3/1999, s. 11-13.
Lindblom, Jeanette 2002: Kvinnors rörlighet i det sociala rummet och äktenskapliga normer i det tidiga Bysans. Glossae 4/2002, s. 9-12.
Lindblom, Jeanette 1999: Vardagsliv i Konstantinopel under de tidiga århundrandena. Glossae 4/1999, s. 6-8.
Lindblom, Jeanette 1999: Vårutfärden till Stockholm 22.-24.5.1999. Glossae 3/1999, s. 6-7.
Luhtala, Anneli 2000: Trivium oppiaineet varhaiskeskiajalla. Glossae 2/2000, s. 7-8.
Mehtonen, Päivi 2002: 2000-luvun paluu keskiaikaan. Henkisyys ornamenttina ja sisältönä. Glossae 1/2002, s. 6-10.
Mikkola, Mari 1998: Petran paikallishallinto 500-luvulla hiiltyneen papyrusarkiston valossa. Glossae 4/1999, s. 13-15.
Mikkola, Terhi 2002: Tilanjärjestäminen myöhäiskeskiaikaisessa Hämeen linnassa. Glossae 2/2002, s. 8-12.
Mustakallio, Katariina 1998: Romulus ja Augustus. Keisari-idea Euroopan historiassa 11.5.1998 – Kevään seminaarin satoa. Glossae 3/1999, s. 6.
Mäkinen, Virpi 2001: Myöhäiskeskiajan eskatologisissa tunnelmissa. Glossae 3-4/2001, s. 6-11.
Mäki-Petäys, Mari 2002: Menneisyyden sankarit ja historiankirjoitus. Glossae 2/2002, s. 14-15.
Niskanen, Samu 2000: Anselm Canteryburylaisen nimitys arkkipiispaksi. Glossae 2/2000, s. 9-11.
Niskanen, Samu 2000: Recontruction of Medieval Liturgy. Trondheim, 5.-12.11.1999. Glossae 1/2000, s. 6-7.
Niukkanen, Marianna 1998: Keskiajan ja uuden ajan alun arkeologiaa Suomessa vuonna 1997. Glossae 1/1998, s. 8-11.
Orrman, Elisa 2001: DIPLOMATARIUM FENNICUM. Suomen keskiajan lähteiden julkaiseminen tietokantamuodossa. Glossae 2/2001, s. 12.
Palmén, Ritva 2000: 1100-luvun imaginaatiokäsityksiä. Glossae 3/2000, s. 9-11.
Piippo, Mikko 1998: Keisariuden ideat sydänkeskiajan lännessä ja Fredrik Barbarossan kruunaus keisariksi 18.6.1155. Keisari-idea Euroopan historiassa 11.5.1998 – Kevään seminaarin satoa. Glossae 3/1999, s. 14-15.
Piippo, Mikko 1998: Sattuma, hämäryys ja historia. Glossae 1/1998, s. 12.
Rantala, Tuula 1999: Konferenssiuutisia: Perhe, avioliitto ja omaisuus Pohjoismaissa keskiajalla Kungälv 4.-6.12.1998. Glossae 1/1999, s. 14-16.
Ritari, Katja 2000: EMERGE 2000 – Early Medieval reserach Group 7.-9.9.2000 Edinburgh. Glossae 3/2000, s. 12.
Ritari, Katja 1999: Irlantilaisten pyhimysten elämänvaiheet hagiografian valossa. Glossae 3/1999, s. 11-13.
Ritari, Katja 2001: Maallikot irlantilaisessa hagiografiassa. Glossae 3-4/2001, s. 12-16.
Ruotsala, Antti 2001: Europeans and Mongols in the Middle of the Thirteenth Century: Encountering the Other. Glossae 2/2001, s. 6-7.
Ruutu, Antti 2000: Itämerellinen kultuuri – juuret, nykyisyys, jatkumot. Suomenlahdella ja Tallinnassa 1-2. syyskuuta 2000 pidetyn seminaarin antia. Glossae 3/2000, s. 13-15.
Saros, Heikki 1998: Koiramäen joulukirkko. Glossae 2/1998, s. 19.
Screen, Elina 1999: Empresses and Concubines: Women at the Court of Lothar I. Katsaus naisten rooliin ja vaikutusvaltaan karolinkiajan hovissa. Glossae 2/1999, s. 9-10.
Sironen, Erkki 1998: Attikan myöhäisantiikisista piirtokirjoituksista ja kreikkalaisen epigrafiikan horisontin laajentamisesta bysanttilaiselle kaudelle. Glossae 2/1999, s. 10-11.
Sironen, Erkki 1999: Konferenssiuutisia: Konferenssi ”Elites in Late Antiquity” Los Angeles 12.-14.2.1999. Glossae 2/1999, s. 14-16.
Tahkokallio, Jaakko 2001: Villa Lanten Tieteellinen kurssi 15.2.-9.5.2001. Glossae 2/2001, s. 10-11.
Taivainen, Jouni 2002: Poimintoja Tyrvännöstä – Rautakauden – keskiajan asutushistoriallisia tutkimuksia. Glossae 2/2002, s. 4-7.
Yrjönsuuri, Mikko 1999: Onko keskiaika ajanjakso? Glossae 3/1999, s. 14-16.
Öhrnberg, Kaj 1999: Arabialais-isalmilainen kulttuuri myöhäisantiikin viimeisenä vaiheena. Glossae 1/1999, s. 6-7.
