Uutisarkisto
Saagailta 10.11.
Glossa ry:n marraskuun esitelmäilta järjestetään 10.11. klo 17.00 Helsingissä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6). Tilaisuus on kaikille avoin.
Illan aikana kuullaan esitelmät FT Sirpa Aallolta (Oulun yliopisto), joka puhuu aiheesta Kulttuurien törmäys vai kohtaaminen? Skandinaavit ja saagojen finnit ja FM Kirsi Kanervalta (Turun yliopisto), jonka otsikkona on Vihaiset viikingit? Vihan tunne islantilaissaagoissa.
Skandinaavien ja saamelaisten kohtaamisista keskiajalla on vain rajallinen määrä kirjallisia lähteitä. Sirpa Aallon esitelmä keskittyy islantilais-norjalaisiin kuningassaagoihin, jotka on kirjoitettu 1200-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja joista välittyy islantilais-norjalaisen kulttuuripiirin vallitseva maailmankuva kyseisenä ajankohtana. Lähteet eivät välttämättä kerro tosiasiallisesta tilanteesta 1200-luvulla, vaan ne heijastavat ryhmärajoja islantilais-norjalaisesta kulttuuripiiristä nähtynä.
Se, mikä tekee juuri skandinaavien ja saamelaisten kohtaamisista mielenkiintoisia, on näiden ryhmien hyvin erilainen kulttuurinen tausta mitä tulee elinkeinoihin, maailmankuvaan ja kieleen. Missä määrin nämä kulttuurit elivät rinta rinnan ja missä määrin ne joutuivat vastakkain? Kuningassaagojen perusteella vaikuttaa siltä, että vastakkainasettelu oli lisääntynyt 1100-luvulta lähtien, kun Norjan kuningas alkoi vahvistaa valta-asemaansa, mutta tämä kuva ei suinkaan ole yksioikoinen.
Islantilaissaagat (Íslendingasögur) kuvaavat 800-1000-luvun islantilaisia tapahtumia ja henkilöitä. Ne kirjoitettiin pääasiassa 1200-luvulla ja 1300-luvun alkupuolella. Käsikirjoitusten tilaajat tai tekstien kirjoittajat olivat usein islantilaissaagoissa kuvattujen henkilöiden jälkeläisiä, ja edustivat saaren lukutaitoista eliittiä. Kirsi Kanervan esitelmässä tarkastellaan näiden saagojen välittämää kuvaa 1200-1300-lukujen tunnekulttuurista, erityisesti vihasta. Miten islantilaissaagoissa representoidaan eli ilmennetään vihaa?
Islantilaissaagoja tarkastelemalla voidaan kertoa jotain myös keskiajan normatiivisesta tunteiden ilmaisusta: millaista vihan ilmaisemista pidettiin hyvänä ja soveliaana, millaista taas ei. Lähteiden valossa hahmottuu kuva kulttuurista, jossa vihan ilmaiseminen liittyi henkilön statukseen. Naisten ja miesten sopivaksi katsotut tavat ilmaista vihaa erosivat toisistaan, samoin myös ylemmän statuksen omaavan henkilön suhteessa alempiarvoiseen, esimerkiksi tilalla työskenteleviin maattomiin.
Lisätty 07.11.2011, vanhentunut 31.12.2011
