Karolina Kouvola
Suomi on kesällä parhaimmillaan valoisten öiden ja vehreänä hohtavan luonnon myötä. Ulkonakin tarkenee kevyttoppatakki päällä! Keskiajan ystävän on aika pakata perheensä ja ystävänsä autoon, linja-autoon tai junaan ja lähteä kiertämään Suomea keskiaikaa esittelevien museonäyttelyiden perässä. Kokosimme avuksi valmiin listan muinaisten aikojen tutkimiseen museot.fi-sivuston avulla. Tekstit museot.fi.
Aboa Vetus & Ars Nova
Turku
Aboa Vetus on ainutlaatuinen rauniokohde. Paikalta esiin kaivetut Luostarikorttelin rauniot ovat pääosin keskiajalta. Raunioiden lomassa kulkeva perusnäyttely painottuu 1400-lukuun.
Birckala 1017 (9.6.2017–19.8.2018)
Museokeskus Vapriikki, Tampere
Eletään viikinkiaikaa. Tursian kylässä viljellään maata, käydään kauppaa, uhrataan jumalille ja syödään paljon sikaa. Sekä viikingit että novgorodilaiset tavoittelevat Hämeen erämaiden antamia rikkauksia. Kylällinen voittamattomia hämäläisiä lyö kuitenkin vihollisten joukot hajalle kerta toisensa jälkeen…
Hämeen linna
Hämeenlinna
Keskiaikainen tiililinna, jonka rakentaminen aloitettiin 1200-luvun lopulla. 1700-luvulla linna korotettiin kolmikerroksiseksi ja ympäröitiin kehämuurirakennuksilla. Hämeen linna toimi vankilana 1837-1972. Linnaa esitellään historiallisena muistomerkkinä.
Härkätien museo
Renko
Paikallista esineistöä, mm. Pyhän Jaakon kirkosta ja lainajyvästöaikakaudelta. Hämeen Härkätiehen liittyvää esineistöä.
Kaikkjast vanhin Vanh Raum – kaupungi ensmäise vuassada (22.4.2017–1.4.2018)
Rauman museo, Vanha raatihuone
Rauman museon 22.4.2017 avautuva näyttely pureutuu Rauman kaupungin historiaan sen syntyajoista lähtien. Näyttelyssä keskitytään kolmeen ensimmäiseen vuosisataan, 1400-, 1500- ja 1600-lukuun. Kaarle Knuutinpoika Bonde, joka oli Itämaan eli Suomen läänien hallitsija, antoi raumalaisille porvareille ensimmäisen privilegiokirjeen 15.4.1442. Raumalaiset porvarit saivat täten samat oikeudet käydä kauppaa kuin turkulaiset porvarit. Raumasta tuli tuolloin silloisen keskiaikaisen Suomen viides kaupunki Turun, Viipurin, Ulvilan ja Porvoon jälkeen.
Kastelholman linna
Sund, Ahvenanmaa
Kastelholman linna on hyvin säilynyt linnanraunio, jonka seinät voisivat kertoa jännittäviä tarinoita. Ruotsalainen aatelissuku, Vaasa-suku oli aivan erityisen kiinnostunut linnasta. Linnassa on asunut sekä Kustaa Vaasa että Suomen herttua Juhana III. Myös Eerik XIV yhdessä vaimonsa Kaarina Maununtyttären kanssa.on istunut siellä vankina muutaman kuukauden.
Liedon Vanhalinna
Lieto
Vanhalinna sijaitsee reilun 10 minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta. Vanhalinnan kartanokokonaisuus sijaitsee kahden historiallisen valtareitin, Aurajoen ja Hämeen Härkätien varrella. Vanhalinnan museossa voi tutustua arkeologiseen ja kansatieteellisiin perusnäyttelyihin sekä Mauno ja Ester Wanhalinnan perustamaan kartanokotimuseoon. Pääpaino näyttelyillä on esitellä 1800-1900-lukujen maaseudun elämää sekä arkeologisen näyttelyn avulla Vanhalinnan muinaisuutta ja pitkää historiallista jatkumoa aina esihistoriasta tähän päivään saakka. Vanhalinna on valittu myös Euroopan Neuvoston viikinkireittikohteeksi.
Olavinlinna
Savonlinna
Olavinlinnan perusti vuonna 1475 tanskalaissyntyinen ritari Erik Akselinpoika Tott, joka tuolloin toimi Viipurin käskynhaltijana. Paikka linnalle valittiin puolustuksen näkökulmasta; jyrkkä kalliosaari kohoaa vuolaan virran keskeltä kahden vesireitin risteyskohdassa. Olavinlinnan perusnäyttely esittelee linnan historiaa mm. 3D-tulostettujen, kosketeltavien linnan ja museoesineiden pienoismallien kautta. ”Pikku herttuan sali” -työpaja, joka on lapsille suunnattu toiminnallinen työpaja, on avoinna kesäkuukausina yleisölle.
Pyhät ja pakanat – ihmisyyden kuvia (28.4.-17.12.2017)
Hämeen linna, Hämeenlinna
Mitä syntyy kun keskiaika kohtaa nykytaiteen? Kansallismuseon kokoelmien ainutlaatuiset keskiaikaiset puuveistokset saavat Hämeen linnassa rinnalleen kolmen nykykuvanveistäjän teoksia, joissa näkyy puunveiston taidokas perinne ja taiteilijoiden omat tulkinnat ihmisyydestä.
Turun tuomiokirkkomuseo
Turku
Vanhaa kirkollista esineistöä ja tuomiokirkon vaiheita.
Valtapeliä – Reformaatio Suomessa (17.2.2017–31.12.2017)
Turun linna, Turku
Kustaa Vaasa nousi Ruotsin valtaistuimelle 1523 ja aloitti reformaation. Valtakunnassa käynnistyi sata vuotinen murrosvaihe, jossa uskon asiat kietoutuivat poliittiseen valtapeliin. Näyttely vie kävijät keskelle kulttuurista muutosta, johon kukin hallitsija valtakaudellaan vaikutti. Näyttelyssä selviää minkälaiset motiivit kannustivat reformaatioon, miten katolisen ajan perintöön suhtauduttiin, miten reformaation tuomat muutokset näkyivät arjessa, kuinka kansanusko säilyi virallisen uskon rinnalla ja mitä tapahtui ilmapiirin kiristyessä 1600-luvulle tultaessa. Näyttely kytkeytyy vuonna 2017 vietettävään reformaation 500-vuotismerkkivuoteen. Näyttelyn tuottaa Turun museokeskus. Yhteistyössä mukana Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS).