Tallinnan kaupunginkirjurin toimi ja kaupungin informaation-hallinnan tekstualisoituminen ennen vuotta 1460

Tapio Salminen Kirjoitus perustuu kirjoittajan pitämään Glossan kuukausiesitelmään 14.4.2016 ja väitöskirjan lehdistötiedotteeseen. Informaationhallinta on 1900-luvulla syntynyt käsite, joka tarkoittaa tiedon keräämistä, prosessointia ja esittämistä päätöksenteon apuvälineenä. Väitöskirjani käsittelee Tallinnan (keskiajan saksankielinen nimi Reval) raadin informaationhallintaa sekä tekstin käyttöä apuvälineenä ensimmäisestä tunnetusta asiakirjasta (1257) kaupunginkirjuri Joachim Muterin eläköitymiseen 1456/60. Milloin, kenen aloitteesta ja miten tekstualisoituminen eli […]

Puheenjohtajien muistoja: Glossan sisäpiirissä 2000-luvun alussa

Eva Ahl-Waris Glossa – Keskiajan tutkimuksen seura ry perustettiin vuonna 1996. Puheenjohtajien muistoja -sarjassa seuran entiset puheenjohtajat muistelevat sattumuksia 20-vuotisen historian varrelta. Olin Glossan puheenjohtaja vain puoli vuotta 2007, koska sain lapsen loppukesästä ja jätin ohjat tuolloiselle varapuheenjohtajalle Jesse Keskiaholle. Olin ollut hallituksessa mukana maaliskuusta 2000 vuoteen 2006 – hoidin aluksi kolme vuotta taloudenhoitajan salkkua […]

Latina, kreikka ja antiikki Jöns Budden teksteissä

Mikko Kauko Teksti perustuu kirjoittajan pitämään Glossan kuukausiesitelmään Helsingissä 26.1.2016. Naantalin luostarissa vaikutti 1400-luvun jälkipuoliskolla veli Jöns Budde eli Räck, joka käänsi huomattavan määrän tekstiä latinasta ruotsiksi. Säilynyttä tekstiä on painetuissa editioissa pitkälti toista tuhatta sivua, minkä lisäksi tiedetään tekstejä kadonneenkin. Näistä myöhäiskeskiajan uskonnollisista teksteistä paistaa voimakkaasti läpi klassisen antiikin perintö varsin kirjavin tavoin. Latinan […]

Kaniikkeja vai dominikaaneja?

Marika Räsänen Vuosi 2016 on dominikaanien jubileum. He juhlivat 800-vuotiasta historiaansa ympäri maailmaa. Tärkein juhlapaikka on Toulouse, jossa Dominicus Guzmanin katsotaan perustaneen Saarnaveljien järjestön (Ordo praedicatorum) ja saaneen sille vahvistuksen paavi Honorius III:n antamalla bullalla vuonna 1216. Varsinaisesti muistamatta jubileumia matkustin Toulouseen 27. tammikuuta ottaakseni osaa Tuomas Akvinolaisen translaation vuosipäivän (28.1.) juhlintaan. Matka liittyi ennen […]

Lectio praecursoria 12.12.2015: Aila Viholainen

Aila Viholainen Tämä on väitöskirjani kansilehti, joka simuloi keskiaikaisen käsikirjoituksen sivua. Se vie meidät keskiaikaiseen kuvamaailmaan. Tuomalla kannen silmienne eteen liitän teidän katseenne osaksi otsikossa mainittua katseiden kirjoa, joka muodostuu moninaisista ja eriaikaisista katseista, kuten keskiaikaisista aikalaiskatseista, esimerkiksi kirkkoihin kokoontuneiden seurakuntalaisten katseista; seurakuntalaisten, joiden tietotaso ja kiinnittyminen uskontoon vaihtelivat suuresti. Yhtä lailla olen kohdannut aikalaisteologien […]

Joulurauhaa mullistusten keskellä

Jouluaattona 1414 Bodenseen rannalla Etelä-Saksassa kaksi mahtimiestä tapasi aikeinaan päättää Eurooppaa ravistellut kriisi. Saksalainen kuningas Sigismund kiirehti kruunajaisistaan Aachenista kohtaamaan Pisan paavin Johannes XXIII:n. Kummankin suunnitelmissa oli, että Konstanziin kokoontunut yleinen kirkolliskokous, konsiili, yhdistäisi suuren skisman jakaman Euroopan ja päättäisi poliittisen ja uskonnollisen epävarmuuden. Kuten tiedämme, kummankaan kannalta asiat eivät sujuneet suunnitelmien mukaan, ja seuraavaan […]

Keskiaika soi jouluna!

Jorma Hannikainen Suomalaisille joululauluista tunnetuimpia ja suosituimpia lienevät 1800- ja 1900-luvuilla laaditut joululaulut, kuten Jean Sibeliuksen En etsi valtaa, loistoa ja Otto Kotilaisen Varpunen jouluaamuna. Joskus ikään kuin huomaamatta joululaulujen joukossa soi myös keskiaika ilman, että kiinnitämme siihen huomiota. Keskiajasta kiinnostunut voi bongailla keskiaikaista joulumusiikkia kuorojen konserteissa, seurakuntien järjestämissä Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuksissa, äänitteillä, virsiä laulettaessa, […]

Syyskokousesitelmä: Elävät kuolleet keskiajan Islannissa

Kirsi Kanerva Teksti perustuu kirjoittajan pitämään Glossan kuukausiesitelmään Helsingissä 24.11.2015. Islannissa 1200–1300-lukujen aikana kirjoitettu, suulliselle kertomusperinteelle pohjautuva saagakirjallisuus sisältää useita kuvauksia elävistä kuolleista. Nämä keskiajan saagojen elävät kuolleet eivät olleet läpikuultavia haamuja, vaan fyysisessä elämänaikaisessa ruumiissaan palaavia kuolleita, jotka liikkuivat, taistelivat ja toimivat elävien tavoin. Eläviä kuolleita kohdattiin hetkinä ja paikoissa, joissa kyky nähdä oli […]

Missä mennään reformaatiotutkimuksessa kielentutkijoiden piirissä?

Tuomo Fonsén Vuonna 2017 vietettävä luterilaisen reformaation 500. juhlavuosi näkyy myös kielentutkimuksessa. Olihan ’uskonpuhdistus’ merkittävä liikkeelle paneva voima Euroopan kansakielten historiassa (mainittakoon sivumennen: uskonpuhdistus on alkuperältään suora suomennos Saksassa valistusajalla muodostetusta termistä Glaubensreinigung). Saksassa huomio on kiintynyt luterilaiseen raamatunkäännökseen, joka on tarkoitus julkaista reformaation merkkivuoden johdosta uudelleen tarkistettuna. Kuitenkin, toisin kuin 1900-luvun revisioissa, nyt käynnissä […]

Oravalan Matti ja Mecklenburgin Albert

Anu Lahtinen Tämän vuoden elokuussa juhlittiin Oravalan kylässä, nykyisessä Kouvolassa (aiemmin Valkealaa) erään keskiaikaisen kiistan muistoa. Tarkkaan ottaen juhlan aiheena oli se, että vuonna 1365 setvitty kiista jätti jälkeensä ensimmäiset tiedot elämästä Oravalassa. Tuolloin kuningas Albrekt antoi Turussa kirjeen, jossa hän määräsi, että Mattis aff Orewall saisi takaisin kaiken omaisuuden, jota miehet niin Hämeestä kuin […]