Jöns Budde – kääntäjä vai kirjailija? Mikko Kaukon väitös

Maria Kallio Turun yliopistossa tarkastettiin perjantaina 2. lokakuuta FM Mikko Kaukon väitöskirja Jöns Budde och hans skrifter – yngre fornsvenskt textmaterial och mannen bakom det. Virallisena vastaväittäjänä toimi nordistiikan professori Henrik Williams Uppsalan yliopistosta ja kustoksena professori Camilla Wide Turun yliopistosta. Kauko väitteli pohjoismaisista kielistä ja tilaisuus oli siten lektiota lukuun ottamatta ruotsinkielinen. Koska tutkimus […]

Kuukausiesitelmä: What do I know? Some medieval strategies on knowledge

Olli Lampinen-Enqvist Glossan kuukausiesitelmässä 27.10.2015 keskiajan filosofian apulaisprofessori José Filipe Silva (HY) esitteli keskiaikaista tieto-oppia. Silva käsitteli erityisesti Aristoteleeseen nojautuvia ajatuksia, jotka hallitsivat tietoteoreettista keskustelua 1200-luvun puolivälin tienoilla Filosofin teosten tultua saataville latinalaisessa kristikunnassa. Vastaus kysymykseen, mitä voidaan tietää, riippuu tietysti siitä, mitä on olemassa. Aristoteelisessa mallissa on olemassa muotoja ja materiaa. Aistimaailman oliot ovat […]

Kansallisarkisto uudistaa Suomen keskiaikaa koskevien asiakirjojen Diplomatarium Fennicum -tietokannan

Seppo Eskola Kansallisarkisto on kuluvana vuonna käynnistänyt Koneen Säätiön tuella hankkeen Diplomatarium Fennicum -tietokannan uudistamiseksi. Diplomatarium Fennicum on pohjoismaisten esikuviensa mukaisesti nimetty asiakirjaeditio ja tietokanta, johon pyritään sisällyttämään kaikki tunnetut Suomen keskiaikaa koskevat asiakirja-aineistot. Nykyinen 2000-luvun taitteesta periytyvä tietokanta on monille keskiajan tutkijoille hyvin tuttu – kuten ovat sen monet puutteetkin. Käynnissä oleva monivuotinen ja […]

Kulttuurihistoriaa ryhmätyöskentelynä: Premods-verkoston tapaaminen Turussa

Karolina Kouvola Premods-verkosto järjesti Turun yliopiston Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies kanssa yhteistyössä syyskuun 23.–25. päivä pohjoismaisen tutkijatapaamisen keski- ja esimoderniin aikaan keskittyneille jatko-opiskelijoille. Premods-verkosto perustettiin vuonna 2011 Uumajan yliopiston keskiajan ja esimodernin ajan jatko-opiskelijoiden toimesta. Perustamistapaamisen jälkeen verkosto on kokoontunut vuosittain ja nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Seuraava tapaaminen pidettäneen Bergenissä, Norjassa […]

Kuukausiesitelmä: Keskiajan merkkejä vanhimmissa suomenkielisissä teksteissä

Reima Välimäki Mitä ennen Agricolaa? Glossan kuukausiesitelmässä 15.9.2015 professori Kaisa Häkkinen vei kuulijat ”suomen kirjakielen isän” taakse, vanhimpiin suomenkielisiin teksteihin. Agricolaa ei työnnetty jalustalta, mutta kuulijat joutuivat viimeistään nyt uudistamaan käsitystään suomen kielen tyhjästä luoneesta itsenäisestä kääntäjästä. Kääntäjiä ja käännöksiä oli nimittäin useita yhtäaikaisia, vaikka niistä säilyneet jäänteet ovat hajanaisia. Vanhimpia suomen kirjakielen merkkejä ei […]

Passages from Antiquity to the Middle Ages VI – kuudetta kertaa matkalla antiikista keskiajalle Tampereella (6—8.2015)

Reima Välimäki Yksittäisestä projektin konferenssista vakiintuneeksi sarjaksi kasvanut Passages-konferenssi aloitti monen antiikin ja keskiajan tutkijan akateemisen ohjelman kesätauon jälkeen. Olin tällä kertaa vain kuunteluoppilaana, joten konferenssiraportin kirjoittaminen lankesi minulle. Teemana tänä vuonna olivat matkat, pyhiinvaellukset ja sosiaalinen vuorovaikutus otsikolla On the Road. Tämä kirjallisuusviittaus ikään kuin antoi luvan jackkerouac’maiseen sopivan käytöksen ja kaavojen halveksuntaan. Eli: […]

ANZAMEMS-raportti: Tunteiden paloa keskiajan ja uuden ajan alun konferenssissa

Marika Räsänen Australian ja Uuden-Seelannin keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksen (ANZAMEMS) konferenssi kokoontui kymmenennen kerran, tällä kertaa Brisbanessa Australiassa 14–18.7.2015. ANZAMEMS-kokoontumiset eroavat suurista malleistaan Leedsin (Eurooppa) ja Kalamazoon ( USA) konferensseista siinä, että ne järjestetään vain joka toinen vuosi ja aina eri isäntäyliopistossa. Näin ANZAMEMS-kokoontumiset muistuttavat itse asiassa enemmän meidän kotoista vastinettamme Dies Medievalesia. […]

Ajankohtaista käsikirjoituskentältä: Codices Fennici

Ville Walta Codices Fennici -hankkeen tarkoituksena on kartoittaa, kuvailla ja digitoida Suomessa keskiajalla ja 1500-luvulla kirjoitetut tai käytetyt käsikirjoitukset. Hanke sai alkunsa tutkijayhteisön aloitteesta. Kun Suomea koskevat keskiaikaiset asiakirjat ja käsikirjoitusfragmentit oli jo saatettu digitaaliseen muotoon, haluttiin huomio kääntää koodeksimuotoisiin käsikirjoituksiin. Jo nyt on käynyt ilmi, että tähän on myös tarvetta: kartoituksen edetessä kuva Suomen […]

Veli Cadfael – ensimmäinen keskiaikainen etsiväsankari?

Mia Korpiola (Turun yliopisto) OTT, oikeushistorian professori Salanimellä Ellis Peters keskiaikaisia salapoliisiromaaneja kirjoittanutta Edith Pargeteria (1913–1995) on pidetty historiallisten dekkarien äitinä. Kirjoitettuaan ensin yhtäältä kymmeniä salapoliisitarinoita ja toisaalta historiallisia romaaneja Pargeter loi rakastetun sankarinsa, Shrewsburyn benediktiiniläisluostarin munkki Cadfaelin tositapahtuman ympärille. Vuonna 1138 munkkidelegaatio matkusti Shrewsburystä Walesiin tuodakseen sieltä luostariinsa Pyhän Winifredin (Guinevere, k. n. 660) […]

Vadstenan kirjastot ja birgittalainen kirjakulttuuri

Karolina Kouvola Viime joulukuussa Helsingin yliopistosta väitellyt FT Ville Walta esitelmöi 21.4. Glossalle väitöskirjansa aiheesta, vadstenalaisesta kirjakulttuurista ja sen tulkinnasta. Birgittalainen Vadstenan luostari oli kaksoisluostari, jossa oli aikakaudelleen harvinaisen suuri kirjasto. Täysin varmaa tietoa luostarissa käytettyjen kirjojen lukumäärästä ei ole, mutta hyllymerkkeihin pohjautuvien laskelmien mukaan luostarin kirjastossa olisi ollut yli 1500 nidettä. Kirjasto on poikkeuksellisen […]