Ajankohtaista

Syksyn esitelmätilaisuudet

  • Tiistai 24.9. klo 17:00 Saku Pihko (Tampereen yliopisto): ”Informaatio ja eletty usko languedocilaisissa inkvisitiopöytäkirjoissa”, Pinni B3108, Tampereen yliopisto
  • Tiistai 15.10. klo 17:00 Susanna Niiranen (Jyväskylän yliopisto): ”Renessanssin värit värjärien näkökulmasta”, Tietoniekka B116, Lähde (Seminaarinkatu 15), Jyväskylä
  • Tiistai 19.11. klo 17:00 Päivi Salmesvuori, Anna-Riina Hakala ja Katri Vuola (Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto): ”Kolme näkökulmaa sukupuoleen ja myötätuntoon keskiajalla”, Huone 207, Tieteiden talo
  • Tiistai 10.12. klo 17:00 Glossan syyskokous ja klo 17:30 Sanna Supponen (Helsingin yliopisto), ”Viktorini-vaikutteet myöhäiskeskiajan Ruotsin kirjallisessa kulttuurissa”, Huone 207, Tieteiden talo

Keskiaikaiset aineistot Kansallisarkistossa:
Tutkimusmahdollisuudet ja menetelmät

9.12. klo 10-17
Vanha tutkijasali, Kansallisarkisto (Rauhankatu 17, 00170 Helsinki)

Tervetuloa mukaan keskiaikaisten aineistojen työpajaan, jonka järjestävät Glossa ry ja Kansallisarkisto yhteistyössä maanantaina 9.12.2024 klo 10–17 Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua arkiston arvokkaisiin aineistoihin ja niiden käyttömahdollisuuksiin keskiajan tutkimuksessa. Päivän aikana osallistujat pääsevät syventymään asiantuntijoiden opastuksella erilaisiin aineistoihin, kuten voudintileihin ja diplomikirjeisiin, ja oppivat myös moderneja tutkimusmenetelmiä, jotka tukevat käsialan ja entiteettien tunnistamista historiallisista dokumenteista.

Työpaja koostuu yhteisistä alustuksista ja temaattisista pienryhmistä, joissa syvennytään eri aineistotyyppien tutkimuskäyttöön. Tavoitteena on lisätä aineistojen tunnettuutta ja auttaa osallistujia löytämään uusia näkökulmia tutkimukseensa. Ilmoittaudu alla olevan lomakkeen kautta viimeistään perjantaina 29.11. Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittaudu pian! Jos tapahtuma tulee täyteen ovat Glossan jäsenet etusijalla ja muut sen jälkeen ilmoittautumisjärjestyksessä. Tapahtuma on ilmainen, mutta lounas on omakustanteinen.

Tarkempi ohjelma löytyy alta.

Voit ilmoittautua tapahtumaan tällä lomakkeella: https://forms.gle/39njQFXZ83to1owd9

Tervetuloa mukaan!

Kuvan tiedot: Kirje 27.9.1366, Helsinki, Kansallisarkisto, Acta historica -kokoelma, Diplomatarium Fennicum 747

OHJELMA:

10:00 Glossan tervetuliaissanat
10:15 Johdatus aineistoihin ja teemoihin

KA:n keskiaikaiset aineistot, hankkeet ja digitaaliset resurssit
Aineistojen ja aineistokohtaisten teemojen esittely
Työpajan vetäjät: Seppo Eskola, Maria Kallio-Hirvonen, Lauri Leinonen, Tapio Salminen
Teemat: Voudintilit, kopiokirjat, diplomataariset lähteet, digitaaliset lähteet

11:30 Jakaantuminen ryhmiin ja yleinen keskustelu
12:00 Lounas
13:00 Ryhmätyöskentelyä
14:00 Kahvitauko
15:00 Tulosten esittely ja loppukeskustelu
16:15 Tilaisuus päättyy


Joulukuun esitelmäilta

FT Sanna Supponen (Helsingin yliopisto): Viktoriini-vaikutteet myöhäiskeskiajan Ruotsin kirjallisessa kulttuurissa

Ti 10.12. klo 17:30 (huom!), Tieteiden talo (Huone 207) ja zoom

Zoom-linkki: https://utu.zoom.us/j/65296577997
Meeting ID: 652 9657 7997
Passcode: 504333

Esitelmän abstrakti

Pyhän Viktorin luostari Pariisissa oli eräs merkittävimpiä 1100-luvun oppineisuuden keskuksia. Erityisesti Hugo ja Richard Pyhä-Viktorilaisen mystiikkaa painottavat teologiset tekstit levisivät nopeasti ympäri Eurooppaa. Säilyneiden käsikirjoitusten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että Ruotsiin tekstit löysivät tiensä vasta kaksi vuosisataa myöhemmin. Säilyneet viktoriinitekstit liittyvät suurelta osin 1300-luvun lopulla perustettuun Vadstenan birgittalaisluostarin kirjastoon ja sen aktiiviseen kirjojen hankinnan vaiheeseen seuraavan vuosisadan alkupuolella. Esitelmässä tarkastellaan, mitä Viktoriinitekstejä Ruotsissa luettiin ja missä kontekstissa. Lisäksi pohditaan, miksi juuri Vadstenassa otettiin käyttöön uudelleen vuosisatoja vanhat tekstit.


Marraskuun esitelmäilta

Professori Päivi Salmesvuori, TT Anna-Riina Hakala ja FT Katri Vuola (Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto): Kolme näkökulmaa sukupuoleen ja myötätuntoon keskiajalla

Ti 19.11. klo 17:00, Tieteiden talo (Huone 207) ja zoom

Zoom-linkki: https://utu.zoom.us/j/69601380518
Meeting ID: 696 0138 0518
Passcode: 104142

Esitelmätilaisuuden moderaattorina toimii FT Antti Ijäs (Helsingin yliopisto).

Esitelmän abstrakti:

Tutkijaryhmä Päivi Salmesvuori, Anna-Riina Hakala ja Katri Vuola lähestyvät esityksessään keskiaikaa erityisesti compassion eli myötäkärsimisen, misericordian eli armollisuuden ja Kristuksen kärsimyksen kuvauksen näkökulmista. Noin ensimmäisen kristillisen vuosituhannen loppupuolella uudenlainen teologia alkoi viritä: Pelottavan ja tuomitsevan Jumalan tilalle alkoi tulla armollinen ja rakastava Kristus, jumalan kokemisessa korostuivat myötätunto ja myötäkärsiminen. Kyseessä oli suorastaan radikaali muutos, joka näkyi myös uskonharjoitukseen liittyvissä teksteissä ja taiteissa luostareista yksityiskoteihin asti. Salmesvuori alustaa compassion historiasta, Hakala pohtii misericordiaa Bernard Clairvauxlaisen teksteissä ja Katri Vuola analysoi Kristuksen kärsimyksen kuvausta erityisesti myöhäiskeskiajan veistosten välityksellä.

Yksityiskohta krusifiksista, n. 1350. Marttilan kirkko. Kuva: Katri Vuola

Pro gradu -palkinto

Keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry myöntää palkinnon ansioituneesta pro gradu -tutkielmasta, jonka aihe liittyy keskiajan tutkimukseen. Palkinnon on tarkoitus tehdä keskiaikaan liittyvää tutkimusta näkyväksi ja lisätä opiskelijoiden kiinnostusta alaan.

Esityksen palkittavasta gradusta voi tehdä työn ohjaaja. Esitykseen liitetään lyhyt ohjaajan lausunto, abstrakti, gradu ja tekijän yhteystiedot. Palkinto myönnetään korkeatasoiselle ja kunnianhimoiselle gradulle. Palkinnon saajan päättää yhdistyksen hallituksen nimeämä raati. Toivomme esityksiä monipuolisesti eri tutkimusaloilta.

Palkinnon saajalle lahjoitetaan Tiedekirjan lahjakortti sekä vuoden jäsenyys Glossa ry:ssä. Lisäksi voittaja saa mahdollisuuden tehdä työtään tunnetuksi Glossae-blogissa ja Glossa ry:n järjestämän esitelmätilaisuuden kautta.

Pyydämme esityksiä 18.10.2024 mennessä. Palkinto julkistetaan yhdistyksen syyskokouksessa 10.12.2024.


The Society for Medieval Studies Glossa ry awards a prize for an outstanding master’s thesis related to medieval studies. The aim of the prize is to promote research related to the Middle Ages and to increase students’ interest in the field.

The thesis supervisor may nominate a candidate for the award. The nomination should include a brief statement from the supervisor, an abstract, the thesis, and the author’s contact information. The prize will be awarded to a high-quality and ambitious thesis. The recipient will be selected by a jury appointed by the society’s board. We welcome nominations from a wide range of academic disciplines.

The award consists of a gift card to the Tiedekirja bookstore and a one-year membership in Glossa ry. In addition, the winner will have the opportunity to promote their work through the Glossae blog and at a presentation event organized by Glossa ry.

We kindly ask for nominations to be submitted by October 18, 2024. The prize will be announced at the society’s autumn meeting on December 10, 2024.


Sällskapet för medeltidsforskning Glossa rf delar ut ett pris för en framstående pro gradu-avhandling med anknytning till medeltidsstudier. Syftet med priset är att synliggöra forskning om medeltiden och öka studenternas intresse för ämnet.

Avhandlingens handledare kan föreslå en kandidat för priset. Förslaget ska innehålla ett kort utlåtande från handledaren, ett abstrakt, avhandlingen och författarens kontaktuppgifter. Priset delas ut till en högkvalitativ och ambitiös avhandling. Mottagaren väljs av en jury utsedd av föreningens styrelse. Vi välkomnar förslag från olika forskningsområden.

Pristagaren belönas med ett presentkort till Tiedekirja samt ett års medlemskap i Glossa rf. Dessutom får vinnaren möjlighet att göra sitt arbete känt genom Glossae-bloggen och ett presentationstillfälle anordnat av Glossa rf.

Vi ber att förslag skickas in senast den 18 oktober 2024. Priset offentliggörs på sällskapets höstmöte den 10 december 2024.


Lokakuun esitelmäilta

Dosentti FT Susanna Niiranen: Renessanssin värit värjärien näkökulmasta

Ti 15.10. klo 17:00, Tietoniekka B116, Lähde (Seminaarinkatu 15), Jyväskylä ja zoom

https://utu.zoom.us/j/69067014249
Meeting ID: 690 6701 4249
Passcode: 178530

Esitelmän abstrakti

Firenzessä lähialueineen syntyi nopeasti kasvava tekstiilituotanto 1200-luvun jälkipuolelta alkaen. Tekstiilityöntekijöiden ja -kauppiaiden ohella alan keskeinen ammattiryhmä olivat värjärit. Värjärit eivät olleet yhtenäinen ammattikunta, vaan heidän ammattitaitoaan arvotettiin käytettyjen raaka-aineiden ja menetelmien mukaan. Villa-ala (it. Arte della Lana) sääteli värjäreiden palkkoja ja työoloja sekä väriaineiden käyttöä, kauppaa ja hintoja niin tiukasti, ettei värjäreillä ollut mahdollisuutta perustaa omaa ammattikuntaa (lukuunottamatta lyhyttä jaksoa 1370-1382). Firenzen Archivio di Statossa on säilynyt sarja Arte della Lanan dokumentteja, joita esitelmässä tarkastellaan erityisesti myöhäiskeskiajan / renessanssin väriaineiden ja värjäreiden osalta. Aihetta tarkastellaan myös ajan värjäysoppaiden sekä visuaalisen materiaalin pohjalta.

Säätely vaikutti monin tavoin värien käyttöön, mutta sitä myös vastustettiin ja innovoitiin uusia tapoja sen kiertämiseksi. Aikakautta leimasivat voimakkaat taloudelliset vaihtelut sekä jännitteet eri ammattiryhmien, lisääntyvän kaukokaupan ja paikallisen väriainetuotannon välillä. Materiaalin perusteella väriaineita, niistä saatavia sävyjä ja väreille annettuja merkityksiä voidaan tarkastella perinteisestä renessanssieliitin tulkintakehyksestä poiketen. Kun kulttuurihistoriallisissa tutkimuksissa painottuvat usein värien symbolistiset tulkinnat, välittyvät värjäreiden materiaalista huomattavasti käytännöllisemmät ja arvovapaammat näkökulmat. 

Tutkimus on osa Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta Säädellyt sävyt: väriaineet, värjärit ja välittäjät yhteiskunnallisen muutoksen kuvaajina, 1400-1850. https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/saadellyt-savyt-variaineet-varjarit-ja-valittajat-yhteiskunnallisen-muutoksen-kuvaajina-1400-1850

Trattato dell’Arte della Seta. Ms. Plut. 89 sup. Cod. 117, f. 20r. Biblioteca Laurenziana, Firenze.

Syyskuun esitelmäilta
FT Saku Pihko (Tampereen yliopisto): Informaatio ja eletty usko languedocilaisissa inkvisitiopöytäkirjoissa

Ti 24.9. klo 17:00, Pinni B3108 (Tampereen yliopisto) ja zoom

https://utu.zoom.us/j/62724839607
Meeting ID: 627 2483 9607
Passcode: 258617

Esitelmän abstrakti:
Digitaalisen informaation kyllästämää yhteiskuntaamme kutsutaan usein informaatioyhteiskunnaksi. Historiantutkijat ovat kyseenalaistaneet informaatiorikkaan aikakautemme erityislaatuisuuden muistuttamalla, että aikaan ja paikkaan katsomatta informaatio on aina ollut keskeinen elementti inhimillisessä toiminnassa. Vuonna 2023 valmistuneeseen väitöskirjaani pohjautuva esitelmä käsittelee informaatiota ja informaatiokäyttäytymistä osana harhaoppisuudesta syytettyjen maallikoiden elettyä uskoa Etelä-Ranskan Languedocissa 1200- ja 1300-luvuilla. Esitelmän lähdemateriaalina käytetään languedocilaisia inkvisitiopöytäkirjoja ja inkvisiittoreiden tuomiolauselmia. Languedocissa harhaoppi-inkvisiittoreiden pääasialliseksi kohteeksi joutuivat kataareinakin tunnetut hyvät miehet ja heidän maallikkoseuraajansa, joita kirkko piti vaarallisina harhaoppisina. Lähdekriittisistä ongelmista huolimatta inkvisiittoreiden korostunut kiinnostus harhaoppisuudesta syytettyjen kommunikaatioverkostoja kohtaan tekee inkvisitiolähteistä hedelmällisen kurkistusaukon languedocilaisten maallikoiden monipuoliseen informaatiokäyttäytymiseen, eli siihen, miten he hankkivat, välittivät ja käyttivät informaatiota. Aineistosta piirtyy esiin harhaoppisuuteen liittyneen informaatiokäyttäytymisen käytännöllinen ja hengellinen puoli. Harhaoppisuudesta syytettyjen eletyn uskon käytännöllisen informaatioulottuvuuden tarkastelu paljastaa, että hyvien miesten ja heidän maallikkoseuraajiensa uskonelämän sosiaaliset käytännönjärjestelyt olivat usein riippuvaisia heidän monipuolisesta informaatiokäyttäytymisestään. Hengellisen informaatioulottuvuuden luotaaminen taasen tekee näkyväksi, miten maallikot altistuivat hyvien miesten vaihtoehtoisille uskonopeille ja kuinka he toimivat suhteessa tähän uskonnolliseen informaatioon. Harhaoppisuudesta syytettyjen maallikoiden orgaanisen informaatiokäyttäytymisen esittelyn ohella esitelmässä myös kommentoidaan mahdollisuutta käsitteellistää inkvisitiolähteisiin sovellettavaa lähdekriittistä metodologiaa informaation näkökulmasta.

FT Saku Pihko väitteli vuonna 2023 Tampereen yliopistosta historian väitöskirjalla Information and Lived Religion in Inquisition Records from Medieval Languedoc. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä.

Kuva: Toulouse, Bibliothèque municipale, MS 609, fol. 2v—3r. Mas-Saintes-Puellesin kylän asukkaiden kuulustelujen pöytäkirjoja vuodelta 1245. https://arca.irht.cnrs.fr/ark:/63955/md45q811mp1n

Kevään esitelmätilaisuudet

Toukokuun esitelmäilta: Myöhäiskeskiaikaiset reliikit: uudelleen arviointia (n. 1200-1550)

Ti 14.5. klo 17:00 (zoom) Marika Räsänen: Myöhäiskeskiaikaiset reliikit: uudelleen arviointia (n. 1200-1550)

Pyhäinjäännökset tarjosivat keskiajan ihmisille mahdollisuuden kokea Jumalan voiman ja läsnäolon maan päällä. Vielä nykyäänkin pyhäinjäännökset eli reliikit ovat erottamaton osa katolilaisten uskonnollista elämää, ja ne voivat olla myös haluttuja. Reliikin käsite ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, eikä niiden historia suoraviivainen. Reliikkien merkityksen ja niihin liittyvien käytäntöjen ymmärtämisen kannalta myöhäiskeskiaika osoittautui käänteentekeväksi aikakaudeksi. ”Myöhäiskeskiaikaiset reliikit: uudelleen arviointia (n. 1200–1550)” on Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke, jossa ennen kaikkea pyritään tunnistamaan aineellisen ja aineettoman rajapintoja, ”reliikkimäisyyksiä”, jotka voivat määrittyä monitulkintaisesti. Glossan kuukausiesitelmä on hankkeen esittelyä.

Tapahtuma pidetään Zoomissa.

Linkki: https://utu.zoom.us/j/65874851111

Passcode: 313440


Huhtikuun esitelmäilta: Keskiaikaisten kirjojen hidas kuolema

Ti 16.4. klo 17:00 (zoom) Jaakko Tahkokallio & Seppo Eskola: Keskiaikaisten kirjojen hidas kuolema

Ruotsin valtakunnan Vaasa-ajan hallinto hyödynsi keskiaikaisia pergamenttikirjoja laajassa mittakaavassa tilikirjojen kansimateriaalina. Tämän kierrätyksen kautta meille on säilynyt yli 29 000 keskiaikaista pergamenttifragmenttia, jotka jakautuvat nykyään Suomen Kansalliskirjaston ja Ruotsin Riksarkivetin kokoelmien kesken. Tässä esitelmässä Kansalliskirjastossa toimivan Books of the Medieval Parish Church -tutkimushankkeen tutkijat kertovat kirjojen kierrätyksen kronologiasta saaduista uusista tutkimustuloksista. Toisin kuin joskus on ajateltu, reformaatio ei yhtäkkiä tehnyt kaikista keskiaikaisista kirjoista kierrätykseen kelpaavia. Pergamenttikäsikirjoitukset ja -inkunaabelit muuttuivat toimistotarvikkeiksi vaiheittain vanhimmasta kirjakerrostumasta alkaen. Huomattava osa katolisen ajan liturgisesta kirjallisuudesta säilyi käytössä kirkoissa 1500-luvun loppuun asti.

Tapahtuma pidetään Zoomissa.
Linkki: https://utu.zoom.us/j/67049691432
Passcode: 867453