Seppo Eskola
Kansallisarkisto on kuluvana vuonna käynnistänyt Koneen Säätiön tuella hankkeen Diplomatarium Fennicum -tietokannan uudistamiseksi. Diplomatarium Fennicum on pohjoismaisten esikuviensa mukaisesti nimetty asiakirjaeditio ja tietokanta, johon pyritään sisällyttämään kaikki tunnetut Suomen keskiaikaa koskevat asiakirja-aineistot. Nykyinen 2000-luvun taitteesta periytyvä tietokanta on monille keskiajan tutkijoille hyvin tuttu – kuten ovat sen monet puutteetkin. Käynnissä oleva monivuotinen ja monitieteinen hanke on syntynyt Kansallisarkiston ja tutkijayhteisön dialogista, ja hanke rakentaa nyt kokonaan uuden tietokannan tutkijoiden toiveiden pohjalta. Digitaalisen humanismin merkityksen kasvu ja aseman vahvistuminen asettaa yhtäältä hankkeen tavoitteet korkealle ja tarjoaa toisaalta runsaasti yhteistyömahdollisuuksia uuden tutkimusinfrastruktuurin luomiselle. Uusi tietokanta tuleekin olemaan tekniseltä toteutukseltaan moderni ja sisällöltään aiempaa selvästi laajempi.
Diplomatarium Fennicumin perustan muodostavat Reinhold Hausenin toimittamat lähdejulkaisut 1900-luvun taitteen molemmilta puolilta: Turun tuomiokirkon Mustakirja (1890) ja kahdeksanosainen Finlands medeltidsurkunder (1910–1935). Hausenin julkaisut käsittävät vajaat seitsemän tuhatta asiakirjaeditiota, ja ne ovat palvelleet suomalaista keskiajan tutkimusta ansiokkaasti jo toistasataa vuotta. Aika on kuitenkin ajanut monien Hausenin tulkintojen ohi, ja nykytutkimus asettaa luonnollisesti myös asiakirjaeditioille hänen aikaansa korkeammat vaatimukset. Tekninen kehitys taas on ollut viime vuosina niin nopeaa, että 2000-luvun taitteen tietokantakin on auttamatta vanhentunut.
Uusi Diplomatarium Fennicum vastaa tutkijoiden toiveisiin ja tulee olemaan paljon muutakin kuin perinteinen asiakirjaeditio. Tietokannan tekninen toteutus uudistetaan täysin ja sisältö laajenee kattamaan suuremman määrän asiakirjoja sekä tarjoamaan niistä enemmän informaatiota. Muutos aiempaan tulee olemaan suuri: asiakirjaeditioiden lisäksi käyttäjille tullaan tarjoamaan alkuperäisten asiakirjojen digitoidut kuvat aina kun mahdollista sekä faksimilet ainakin kattavimmin suomalaisia asiakirjoja sisältävistä aiemmista lähdejulkaisuista (Hausenin julkaisujen lisäksi ainakin Edward Grönbladin ja A.I. Arwidssonin keskeiset lähdejulkaisut 1800-luvulta). Yhteistyötä muiden muistiorganisaatioiden kanssa kehitetään erityisesti Itämeren piirissä ja asiakirjat linkitetään mahdollisuuksien mukaan niitä säilyttävien instituutioiden verkkopalveluihin. Teknisellä puolella vanhan tietokannan käyttäjille päänvaivaa aiheuttaneita rajoittuneita hakutoimintoja laajennetaan ja tarkennetaan, ja uusia toiminnallisuuksia lisätään. Kehitteillä on mm. kartta- ja tilastotyökaluja. Monitieteisyys tulee esille erityisesti kielitieteen tarpeiden huomioinnissa, ja hanke panostaa siihen, että asiakirjojen tutkimiseen myös kieliaineistona on hyvät edellytykset.
Kuten sanottu, tietokantahanke on saanut alkunsa tutkijayhteisön ja Kansallisarkiston vuoropuhelusta, ja tutkijayhteisön toivotaan osallistuvan tietokannan kehittämiseen. Keskiaikaisten asiakirjojen muodostaman kulttuuriperinnön tutkimuskäytön kehittäminen on valtava hanke, jossa työ ei tule loppumaan. Monilla tutkijoilla on osista Diplomatarium Fennicumin aineistoa erikoisosaamista, josta hankkeelle voi olla suurta hyötyä (perästä kuuluu). Yksittäisten tutkijoiden puoleen kääntymisen lisäksi tietokantaa kehitettäessä luodaan edellytyksiä talkoistamiselle, jotta suuretkin määrät käyttäjiä voivat tulevaisuudessa osallistua sisällön kehittämiseen kommentoimalla asiakirjaeditioita ja ehdottamalla parannuksia. Hankkeen yhteistyökumppani Glossa suunnittelee joukkoistamistapahtumaa, jossa kehitettäisiin niin tietokannan sisältöä kuin teknisiä ratkaisuja. Kansallisarkiston tavoitteena on hankkeen myötä tarjota tutkijayhteisölle moderni tutkimusinfrastruktuuri Suomen keskiaikaisen asiakirjaperinnön tutkimiseen ja mahdollistaa sen sisällön pitkäjänteinen kehittäminen yhdessä tutkijoiden kanssa.
Hankkeen edistymisestä voi seurata eri kanavien kautta: lokakuussa Historiantutkimuksen päivillä Joensuussa hanketta esittelee hankkeen ohjausryhmään kuuluva apulaisprofessori Kirsi Salonen Turun yliopistosta ja päivityksiä hankkeen tilasta tullaan jatkossa julkaisemaan eri medioissa, mm. täällä Glossan blogissa. Seuraavalla kerralla on luvassa ainakin ruutukaappauksia juuri valmistuneesta ensimmäisestä uudesta kehitysversiosta ja tietoa julkaisuaikataulusta.
Kirjoittaja on Diplomatarium Fennicum -hankkeen projektipäällikkö.