Henna Paasonen
Akatistosrukous
Akatistos on hymni, joka on omistettu jollekin Pyhän Kolminaisuuden persoonalle tai jollekin pyhälle henkilölle, asialle tai tapahtumalle. Merkityksensä mukaisesti (kreik. akathistos = ei istuen, seisaaltaan veisattava hymni) ylistysveisu veisataan seisaaltaan.
Akatistoksessa on 24 kontakkia ja iikossia, jotka ovat jakaantuneet 13 erilliseen osaan. Lukumäärä 24 on kreikkalaisten aakkosten kirjainten määrä. Pyhän Kolminaisuuden veisua sanotaan usein akatistoksen preludiksi eli ’alkusoitoksi’. Kontakit päättyvät useimmiten ’Halleluja’-lausahduksiin. 13. kontakin jälkeen akatistoksessa luetaan tai lauletaan vielä uudestaan ensimmäinen iikossi ja kontakki. Useimpien akatistoksien lopussa luetaan vielä erillinen rukous tai rukouksia. Akatistoksia on kirjoitettu lukuisia, muun muassa Suloisimmalle Herrallemme Jeesukselle Kristukselle ja lukuisille pyhille. Akatistos Neitsyt Marialle on oppirunoelma Kristuksen persoonasta. Siinä muistutetaan, kuinka on oikein kutsua Neitsyt Mariaa Jumalansynnyttäjäksi. Teksti on muotoutunut Efesoksen kirkolliskokouksen tienoilla vuonna 431.
Suomalaisia akatistoksia ovat muun muassa pyhittäjäisillemme Sergeille ja Hermanille sekä pyhittäjä Arseni Konevitsalaiselle kirjoitetut rukoukset. Kaksi uusinta akatistosta ovat suomenkielellä laaditut akatistokset tunnustajamarttyyri Johannes Sonkajanrantalaiselle ja pyhittäjä Johannes Valamolaiselle. Tullakseen virallisesti hyväksytyksi jumalanpalveluskäyttöön akatistos tulee aina hyväksyä paikalliskirkon piispainkokouksessa. Akatistos luetaan ja lauletaan kirkossa ehtoopalvelukseen, ehtoonjälkeiseen palvelukseen tai rukouspalvelukseen liittyen. Akatistos voidaan lukea myös erillisessä akatistospalveluksessa, ja se voidaan toimittaa kirkon lisäksi myös esimerkiksi kotona.
Pyhä Juliana Lazarevolainen
Juliana Lazarevolainen, Juliana Muromalainen, Juliana Lazarevskaya tai laupias Juliana (1530-1604), oli hurskas venäläinen nainen, joka meni naimisiin ja sai lapsia, mutta eli siitä huolimatta askeettista elämää. Vuonna 1997 Heinolaan perustettu ortodoksitaustainen Juliana-yhteisö on saanut nykyisen nimensä hänen mukaansa. Juliana-yhteisön suhde pyhään Julianaan osoittaa, kuinka historian pyhät henkilöt voivat edelleen olla merkityksellisiä nykyihmisille ja -yhteisöille monin tavoin.
Pyhä Juliana oli Justin ja Stefanida Nedyurevin tytär. Hänen isänsä oli taloudenhoitaja tsaari Iivana Julman hovissa. Julianan äiti kuoli, kun hän oli kuuden vuoden ikäinen, minkä jälkeen hän meni asumaan tätinsä luokse. Juliana meni naimisiin George Ossorginin kanssa, joka oli rikas kauppias Muromasta. Juliana auttoi orpoja, leskiä ja sairaita. Kaikki tunsivat hänet hänen lempeydestään ja ystävällisyydestään. Vaikka hän oli mennyt naimisiin rikkaaseen perheeseen, hän palveli itse itseään ja oli ystävällinen palvelijoille ohjaten myös heitä hyveiden polulla. Kun pyhä Juliana kertomuksen mukaan joutui demonien hyökkäyksen kohteeksi rukoillessaan, hänet pelasti näyssä pyhä Nikolaos. Tämän jälkeen Juliana piti häntä suojelijanaan. Kun vuonna 1570 tuli nälänhätä, pyhä Juliana otti itselleen tarkoitetun ruoan ja jakoi sen salaa köyhille. Sen lisäksi, että Juliana ompeli vaatteita köyhille, hän ompeli alttarivaatteita kirkolle, käärinliinoja niille, joilla ei ollut niihin varaa, ja muita vaatteita myyntiin, joista saadut tulot hän antoi almuina.
Pyhä Juliana synnytti kymmenen poikaa ja kolme tytärtä, mutta menetti surukseen kuusi poikaa ja kaksi tytärtä. Hän tyynnytti suruaan rukoilemalla ja antamalla almuja sekä lohdutti aviomiestään, mutta menetykset saivat hänet pyytämään lupaa vetäytyä luostariin. George kieltäytyi osoittamalla, että jäljelle jääneet lapset tarvitsivat vielä hänen huolenpitoaan. He kuitenkin harjoittivat aviollista pidättäytymistä Georgen elämän viimeiset kymmenen vuotta. Juliana lisäsi asketismiaan, palvelemistaan ja rukoilemistaan. Lopulta pyhä Juliana sairastui, mutta jopa kuolinvuoteellaan hän hämmästytti hoitajiaan nousemalla rukoilemaan öisin, vaikka hän makasi vuoteessa sairaana päivisin. Kun hän kuoli, toiset hämmästelivät sädekehää hänen päänsä ympärillä sekä kynttilänvalon kaltaista valoa ja suloista tuoksua hänen ruumiinsa ympärillä. Hän kuoli 10. tammikuuta 1604.
Kun hänen poikansa George kuoli 1614, perhehauta avattiin hänen ruumiinsa laskemiseksi sinne. Pyhän Julianan ruumiin kerrotaan löytyneen haudasta hajoamattomana ja siitä virranneen mirhaa. Monet uskovat keräsivät mirhaa, ja kun se oli loppu, he keräsivät hiekkaa hänen arkkunsa alta. Hiekan ilmoitettiin aiheuttaneen useita paranemisihmeitä.
Juliana Lazarevolaisen ja akatistoksen merkitys Juliana-yhteisössä
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Julianaa tammikuun 2. päivänä, jolloin Juliana-yhteisössä vietetään Juliana-juhlaa. Tänä vuonna juhla alkaa rukouspalveluksella vanhurskaalle Juliana Lazarevolaiselle. Palvelus sisältää muun muassa Julianan troparin ja otteita Julianan akatistos-rukouksesta, jonka allekirjoittanut on suomentanut. Julianan tropari lauletaan 4. sävelmän mukaan:
”Vanhurskailla teoillasi sinä osoittauduit koko maailmalle/ Herran oikean palvelijan esikuvaksi./Paastoten ja läpi öiden rukouksissa valvoen/ sinä tulit Jumalan innoittamana evankeliumille kuuliaiseksi:/ ruokkien nälkäisiä, huolehtien köyhistä, hoitaen sairaita ja vahvistaen heikkoja./ Nyt seisoessasi Herran, Kristuksen oikealla puolella,/ oi pyhä Juliana, rukoile sielujemme puolesta.”
Palveluksen jälkeen luetaan Julianan elämäkerta Synaksarionista, joka on ortodoksisten pyhien elämäkertojen kokoelma, ja keskustellaan pyhien elämästä kahvitarjoiluiden äärellä. Yhteisön perustaja Merja Merras korostaa Julianan tärkeyttä yhteisön esikuvana: yhteisön jäsenten tulee suhtautua kaikkiin ihmisiin samalla ystävyydellä ja suvaitsevaisuudella kuin Juliana. Kaikista ihmisistä ei voi pitää, mutta kaikille tulee olla ystävällinen.
Juliana Lazarevolaista pidetään keittiön ja kodin suojeluspyhänä. Julianan ikoni sijaitsee keskeisellä paikalla yhteisön juhlasalin ikoniseinällä. Juliana kuvataan siinä leivän kanssa, jota hän jakoi köyhille. Samalla tavalla kuin Juliana Lazarevolainen, Juliana-yhteisön maallikot pyrkivät elämään rukouselämää, auttamaan lähimmäisiä ja elämään yhteisöllisesti.
Osia Juliana Lazarevolaisen akatistoksesta
1. Kontakki
Oi vanhurskas ja laupias Juliana, jonka Jumala valitsi ja jonka sydän eli Kristuksessa keskellä maailmallisia huolia niinkuin taivaassa ja joka viivyit suuressa hiljaisuudessa, rakastaen hiljaisuutta sydämessäsi! Ylistäen Herraa, joka oli ylistänyt sinua, omantunnon pistoksella laulamme sinulle ylistysvirren. Rukoile meidän monien myrskyjen heittelemien puolesta sinä, joka kestit tuskallisia huolia elämässäsi, ja pyydä hartaasti laupiaalta Pelastajalta antamaan meille sielun pelastus ja vapahdus onnettomuuksista, jotta kiittäen Herraa voimme ylistää sinua ja sanoa: Iloitse oi laupias Juliana, Muromin ylpeys ja naisten koristus!
1. Iikossi
Puhdas enkeli, varhaisesta lapsuudesta asti sinä rakastit enkelimäistä luostarielämää, mutta kaiken Luoja, joka järjestää kaikki asiat Hänen viisautensa syvyydessä, määräsi toisenlaisen pelastuksen polun sinulle, nimittäin että miellytät häntä pyhällä elämällä kunniallisessa avioliitossa. Lapsuudesta lähtien Hän johdatti sinua Jumalan valtakuntaan monien koettelemusten kautta: kun sinä olit kuuden vuoden vanha tyttönen, sinusta oli jo tullut sureva orpo, ja nuorena morsiamena otit pian kantaaksesi äitiyden ristin. Ja me, vaikka olemme kunnioituksen lamauttamia tämän ihmeellisen johdatuksen edessä, silti omantunnon pistoksella ylistämme sinua uskossa: Iloitse sinä, joka synnyit yltäkylläisyyden keskelle, vanhemmille jotka rakastivat köyhiä -Justin ja Stephanida; iloitse sinä, jolta riistettiin äiti ja joka kasvatettiin orpona isäsi talon ulkopuolella! Iloitse tuoksuva lilja, joka kukit Muromin metsien rauhallisuudessa; iloitse loistava tähti, jonka sytytti Jumala Lazarevon kylässä! Iloitse sinä, joka sydämessäsi saavutit rakkauden Kristukseen ja Hänen kaikkipuhtaaseen Äitiinsä; iloitse puhdas uuhikaritsa, joka lapsuudestasi lähtien etsit luostaria! Iloitse nöyrä ja tottelevainen, joka Jumalan tahdosta uskottiin aviomiehelle; iloitse vanhurskas äiti, joka elettyään maailmassa on luettu pyhimysten joukkoon! Iloitse, oi laupias Juliana, Muromin ylpeys ja naisten kaunistus!
3. Kontakki
Kaikkein Korkeimman voima antoi sinulle kestävyyttä kantaa painavan ristisi valittamatta, kun neljän poikasi ja kahden tyttäresi puhtaat sielut lensivät korkealle autuuteen kuin nopeasiipiset linnut jättäen tämän elämän vielä lapsuudessa. Ja sinä, jumalallisen viisas äiti, kuin turturikyyhky kohoten paratiisin kartanoihin, kiitit Jumalaa kaikesta ja sait lohtua jäljelle jääneistä lapsista. Ja mitä tulee menehtyneisiin, vanhurskaan Jobin kanssa sinä sanoit omantunnon pistoksella: Herra antoi ja Herra otti pois. Ja nyt minun pienet lapseni ylistävät Jumalaa suloisesti enkelien kanssa, ja palavasti rukoilevat Häntä vanhempiensa puolesta, tarjoten puhtailla suillaan serafisen hymnin: Halleluja!
3. Iikossi
Riivattuna sydämellä, joka sääli kaikkia ja joka ylitsevuotaa armontäyteistä rakkautta, Oi Juliana, sinä todella osoittauduit olevasi laupias äiti, kun Jumala vieraili maassasi kauhean nälänhädän kanssa. Sillä vaikka sinä itse koit puutetta, sinä olit ravinto niille, jotka näkivät nälkää ja janoa, opas sokeille ja ontuville, suojelus ja vaatetus suojattomille ja lohtu kaikille. Ja sinun vähäisimpisi, nälkäiset veljesi, laulaen ylistystä Jumalalle, innokkaasti siunasivat sinua näin: Iloitse sinä, joka valaisit nälänhädän pimeän ajan rakkautesi valolla; iloitse sinä, joka annoit armoa Kristukselle vähäisimpien veljiesi valepuvussa! Iloitse sinä, joka kuin lämmin aurinko loistat maailmallisia hyviä asioita; Iloitse sinä, jonka vasen käsi ei tiennyt, mitä oikea käsi oli tekemässä! Iloitse sinä, joka ruokkimalla nälkää näkeviä leivällä päästit heidät kuolemasta ja kidutuksesta; Iloitse sinä, joka lämmitit epätoivoisia tervetulon sanalla, lohdutit heitä suuresti! Iloitse sinä, joka etsien Jumalan valtakuntaa jaoit asioita, jotka ovat hyviä ruumiille; Iloitse sinä, joka hankittuasi ystäviä rikkauksilla, löysit taivasten asuinsijat! Iloitse, oi laupias Juliana, Muromin ylpeys ja naisten kaunistus!
6. Kontakki
Sinun poikasi Callistratus osoittautui olevan kärsimysten elämäsi julistaja, sillä hän kertoi maailmalle salaisesta ja ihmeellisestä kamppailustasi: rukouksesi jatkuivat läpi yön; asetit teräväreunaiset laudat ruumiisi pediksi; kätesi tulivat kovettuneiksi monien maahankumarruksiesi takia; lihasi tuli kuivuneeksi ankaralla paastolla; silmäsi kylpivät kyynelten joissa; ja puhdas kielesi jatkuvasti lauloi hymniä: Halleluja!
6. Iikossi
Armo säteili sydämessäsi, oi pyhä äiti, ja antoi rukouksellesi siivet liidellä kaiken yllä. Ilmitulessa jumalallisesta tulesta, ja vedettynä Jumalan luo kuin paratiisin lintu, sinä halusit vierailla Jumalan temppelissä; sillä sinun henkesi syntyi sinne, heittäen yltään kaiken elämän tuskan; ja sinä tulit suloisesti lohdutetuksi keskellä surujasi, ottaen vastaan armon lahjan Isältä. Ja me, saamattomat, ihmetellen Jumalan janoa, joka oli sielussasi, kykenemme vain ylistämään sinua kielillämme, huutaen näin: Iloitse sinä, joka ottaen vastaan armon tulen, liidit maasta taivaaseen; iloitse sinä, joka saatuasi maistaa paratiisin suloisuutta, asetuit asumaan Jeesuksessa Kristuksessa! Iloitse sinä, joka palaen rakkaudesta Jumalaan, otit häneltä vastaan kyynelten lahjan; iloitse sinä, vaikka rukoilit salassa, rakastit kirkkoa enemmän kuin kotiasi. Iloitse sinä, joka mietiskellen Jumalan viimeistelemää pelastusta, vietit perjantait yksin ja ilman ruokaa; iloitse sinä, joka jäljitellen ruumiittomia enkeleitä, kieltäydyit nukkumasta; Iloitse sinä, joka saatuasi armon sydämeesi, loit Jumalan temppelin itseesi; iloitse sinä, joka otettuasi vastaan Pyhät Mysteerit, tarjosit asuinsijan Pyhälle Kolminaisuudelle sielussasi! Iloitse, oi laupias Juliana, Muromin ylpeys ja naisten kaunistus!
9. Kontakki
Jokainen elävä olento, ottaen vastaan ravintoa itselleen asiaan kuuluvana vuodenaikana, ylistää sinua, hyvä Jumala, joka avaat kaikki-anteliaan kätesi kaikille, jopa ennen kuin sinulta pyydetään. Mutta sinun voimakas suosikkisi, etsien taivasten valtakuntaa jopa osattomaksi jääneenä maasi hyvistä asioista, ei koskaan lakannut huutamasta sinulle ylistystä: Halleluja!
9. Iikossi
Maalliset retorit eivät kykene kuvailemaan kielellään äitien sielujen synnytystuskia, kun he ovat murskautuneet rakkaiden lastensa kärsimyksestä; ja sinä, oi järkkymätön kärsijä, vuodattaen armoasi kaikille, vaikka kykenemätön löytämään leipää omille lapsillesi, ruokit heitä savikalla, lohduttaen heitä toistamalla: Kunnia Jumalalle kaikesta! Ja me, oppien kärsivällisyyden voiman sinulta, kunnioitamme sinua palavasti ylistysäänin: Iloitse, vierailija vieras maailmalliselle maailmalle, joka katkerasti vaelsit maailman läpi; iloitse sinä, joka etsien taivaallista kaupunkia, jäit tähän maailmaan kodittomana orpona! Iloitse sinä, joka olit suuren omaisuuden riivaama, osoittauduit olevan köyhä, nälkäinen ja köyhästi puettu; iloitse sinä, joka ensin annoit almuja, mutta myöhemmin kuuluit lapsiin ilman leipää! Iloitse sinä, joka katsoen tulevaan iloon otit nykyisen ristisi toivolla; iloitse sinä, joka alistettuasi tahtosi Herran tahtoon, hyväksyit köyhyyden ja vaeltamisen polun! Iloitse sinä, joka katsoen Kristuksen kärsimyksiin, kestit valittamatta ristisi tässä elämässä; iloitse sinä, joka Hengen vahvistamana heikkoudessa lauloit keskellä suruja: Kunnia Jumalalle kaikesta! Iloitse, laupias Juliana, Muromin ylpeys ja naisten kaunistus!
***
Henna Paasonen on ortodoksinen uskontotieteilijä, kuvataiteilija, kirjailija ja opettaja. Hän asuu Heinolan Juliana-yhteisössä.