Anu Lahtinen
Glossa – Keskiajan tutkimuksen seura ry perustettiin vuonna 1996. Puheenjohtajien muistoja -sarjassa seuran entiset puheenjohtajat muistelevat sattumuksia 20-vuotisen historian varrelta.
Omien merkintöjeni mukaan olin Glossan puheenjohtajana noin vuosina 2002–2006 – ensin muistaakseni apuvarapuheenjohtajana. Ensimmäiset muistikuvani Glossasta liittyivät kuitenkin jo Dies medievales 2000 -tilaisuuteen Savonlinnassa – tuolloin DM:n päätöskeskustelussa näet alettiin pohtia, voisiko opiskelijayhdistykseksi luotu yhdistys laajentua kansalliseksi. Haaveena oli jo tuolloin, että Glossa voisi muun muassa tukea Diplomatarium Fennicumin päivitysratkaisuja ja järjestää Dies medievalesia.
Kun keskusteluja ryhdyttiin toteuttamaan, päädyin Turun-edustajaksi laajenevaan hallitukseen ja aloimme myös järjestää paikallisia tapahtumia Turussa. Vuonna 2003 haettiinkin jo Tieteellisten seurojen valtuuskunnan jäsenyyttä, joka on avannut Glossalle Tieteiden talon ovet ja apurahahanat. Toiminta oli tekijöidensä näköistä: oli pienimuotoista toimintaa ja yksittäisiä luentotilaisuuksia, mutta myös teemaseminaareja ja suurena tapahtumana vuoden 2004 Dies medievales, joka toteutettiin laajana yhteistyössä mm. Renvall-instituutin kanssa Tuomas M. S. Lehtosen ideoinnin tuloksena.
Hyvin tärkeää oli tiedotusväylien löytäminen – jossakin vaiheessa alettiin päästä Helsingin Sanomien Minne mennä -palstoille, ja iltaseminaarit löysivät yleisönsä. Jos ei muistini täysin petä, Valoisa keskiaika -kunniamainintaa ideoitiin joskus vuoden 2002 alussa, koska halusimme kerta kaikkiaan päästä ainaisesta pimeyden korostamisesta ja kiistämisestä. Muistelen että asiaa ideoitiin edeltävän puheenjohtaja Heikkilän ja Jeanette Lindblomin kanssa Cafe Engelin sivukabinetissa.
Tavoitteena oli myös järjestää tapahtumia eri puolilla Suomea ja siihen saatiin vähän rahoitustakin – tosin muistan, että ”Valoa keskiaikaan” -tapahtuma Oulussa ei vetänyt ihan täysiä saleja, mutta tulipa järjestettyä. Oli ilo tehdä töitä niin hauskojen ja monipuolisten ihmisten kanssa, ja työ Glossan hallituksessa loi tietysti paljon uusia kontakteja. Tavoitteena oli pitää osallistumiskynnys mahdollisimman matalalla.
Ulkomaanvaihdon innoittamana muistan jossain vaiheessa haaveilleeni, olisiko Glossan mahdollista jollakin tavalla koordinoida keskiajan kansallista maisteriohjelmaa tai myötävaikuttaa sen syntyyn, mutta sopivia puitteita ei syntynyt jostain alustavista aivoriiheilyistä huolimatta.
Vaikka Glossa on jo melko pitkään ollut tieteellinen järjestö, organisaationa siinä näkyy ehkä edelleen opiskelijayhdistystausta. Hallituksessa on paljon jatko-opiskelijoita ja postdoceja, ja toiminta on ketterää ja ennakkoluulotonta. Toisaalta väitöskirjan viimeistely on usein vienyt mukanaan entiset aktiivit kuten gradunteko opiskelijayhdistyksissä.
Itselläkin aika alkoi olla kortilla väitöskirjan esitarkastusvaiheessa, ja muutenkin tuntui siltä, että on aika vähän kierrättää vanhoja naamoja, joten luovutin pj-hommat uusiin osaaviin käsiin.
Varoja ei yleensä ole ollut liikaa, joten pienehkötkin kulut aiheuttivat isoja haasteita, kun vaatimukset esimerkiksi kaksikielisten sääntöjen ammattimaisesta kielentarkastuksesta tiukkenivat. Myös Glossae-tiedotuslehden postitusvarojen kanssa elettiin kädestä suuhun. Vaikka jouduimme luopumaan virallisesta kaksikielisyydestä, yritin mahdollisuuksien mukaan käyttä molempia kotimaisia kieliä tilaisuuksissa ja mm. puheenjohtajan palstalla Glossae-lehdessä.
Toki toivoisin yhdistykselle hiukan muhkeampia resursseja. Onneksi mm. Tieteellisten seurojen valtuuskunnan jäsenyys ja muut yhteistyökuviot kuten Jarl Gallén -seminaari tekevät Glossasta aina kokoaan suuremman ja vaikutusvaltaisemman. Kun Glossa-aktiivit siirtyvät eri tehtäviin yliopistomaailmassa, yhteistyö löytää toivottavasti uusia kuvioita.
Glossa ry. on keskiajan tutkimuksen ja tuntemuksen tärkeä edustaja, ja sitä voisi konsultoida enemmänkin esimerkiksi keskiajan tutkimuksen infrastruktuuria tukevissa kansallisissa hankkeissa. Tällä hetkellä, kun yliopistot ovat taloudellisesti lujilla, tieteellinen toiminta on osin taas kanavoitumassa tiedeseuroihin, joten on tärkeää että Glossa pysyy elinvoimaisena. Ja pysyyhän se!
Kirjoittaja toimi Glossan puheenjohtajana vuosina 2002–2006.