Lauri Leinonen
Suomen keskiaikaisten asiakirjojen tietokanta Diplomatarium Fennicum (DF) uudistuu. Tietokantaa on kehitetty Kansallisarkistossa vuodesta 2015 alkaen Koneen Säätiön rahoituksen turvin, ja sen betaversio julkaistaan virallisesti Turun kirjamessuilla 1.10.2016. Uusi tietokanta löytyy vastedes osoitteesta www.arkisto.fi/df/. Mutta mikä kaikki tietokannassa onkaan muuttunut, ja mitä tutkija voi odottaa jatkossa löytävänsä avatessaan DF:n?
Uuden tietokannan käyttäjä huomaa varmasti paitsi palvelun ulkoasun myös rakenteen muuttuneen merkittävästi, sillä kukin DF-numero sisältää pelkän yksittäisen editiotekstin sijaan useita erillisiä, linkitettyjä tietoja. Kunkin asiakirjan tietueessa annetaan otsaketasolla asiakirjan regesta, ajoitus-, antaja- ja paikannustiedot. Asiakirjan teksti annetaan sähköisessä muodossa Finlands Medeltidsurkunderin ja Registrum Ecclesiae Aboensiksen editioista, mutta myös muut painetut editiot on linkitetty joko skannattuina sivuina tai verkkoversiona. Tämän lisäksi kukin DF-numero yhdistetään lähteisiinsä, joista annetaan mahdollisuuksien mukaan ajantasaiset arkistosijaintitiedot sekä digitaaliset jäljenteet. Lisäksi tietue kytketään muihin asiakirjan tiedot sisältäviin keskeisiin tietokantoihin (betavaiheessa erityisesti SDHK) ja asiakirjan sisältöä koskevaan tarkentavaan tutkimuskirjallisuuteen (esim. Finlands Medeltidssigill). DF yhdistää siis asiakirjan eri lähteet, editioversiot ja keskeisen asiakirjaan liittyvän kirjallisuuden yhteen näkymään.
Uusi Diplomatarium Fennicum eroaa täten aiemmasta tietokannasta ja painetuista editioista käsitteellisesti merkittävällä tavalla. Vanha DF toi verkkoon Reinhold Hausenin FMU:n sekä osan REA:a sähköisessä muodossa, yksittäisen DF-numeron sisällön vastatessa Hausenin editioiden sisältöä. Uudessa DF-tietokannassa tämä yhtäsuuruusmerkki poistuu. Vastedes yksittäinen DF-numero viittaa asiakirjan yksilölliseen tiedolliseen sisältöön, ei mihinkään sen yksittäiseen editioon. Ratkaisu tuo näkyviin asiakirjan tutkimushistorian, mahdollistaa uusien editioiden tuottamisen vanhojen rinnalle ja on huomioitava tietokantaa käytettäessä.
Diplomatarium Fennicum pohjaa edelleen vahvasti Reinhold Hausenin editioihin mm. aineistovalinnan ja tekstieditioiden osalta. Tietokantaan tuodaan kuitenkin jatkossa myös kokonaan uutta sisältöä, editioita ja transkriptioita sekä FMU:n jälkeen muualla julkaistuista että kokonaan aikaisemmin julkaisemattomista asiakirjoista. Betavaiheen aikana julkaistaan uusia aineistoja mm. Tallinnan Linnaarhiivista sekä Vatikaanin kirjastosta. Näin Suomen keskiaikaisten asiakirjojen korpus täydentyy ensi kertaa lähes sataan vuoteen.
Tietokanta on myös teknisesti täysin uudistettu. Uusi tietokantarakenne mahdollistaa sekä tietokannan monipuolisen jatkokehityksen että liittämisen muihin palveluihin vaivattomasti. Tietokantaan voidaan jatkossa rakentaa työkaluja, jotka hyödyntävät monipuolisesti tietokannan metadataa, esimerkiksi henkilön- ja paikannimiä. Betaversiossa hakuja voi suorittaa tekstihakuna tai päiväyksen, ajan, paikan tai antajan mukaan, tai esimerkiksi arkistosijainnin mukaan. Hakutulos on esitettävissä joko tauluna, aikajanana tai diagrammina. Hakutulosta voi myös edelleen rajata ja muokata, ja lisäksi sen voi tallentaa ja tulevaisuudessa myös ladata järjestelmästä koneelleen jatkojalostusta varten.
DF-tietokannan uudistaminen on vastaus tutkijayhteisön konkreettisiin tarpeisiin. Tietokanta onkin suunniteltu erityisesti tutkijoita varten ja tutkimustyön vaatimukset mielessä pitäen. Verrattain varhainen betaversion julkistaminen palvelee useampaa tarkoitusperää: tietokanta avataan tutkijayhteisölle sekä palautteen keräämistä että avointa sisällönkehittämistä varten. Betaversion julkaisun jälkeen hanke painottuu sisällön kehittämiseen, kuten editioiden tuottamiseen, asiakirjojen luokitteluun sisältönsä mukaan ja nimiaineiston poimintaan. Työtä tällä saralla riittää. Tietokannan n. 6700 asiakirjaa esimerkiksi sisältävät tällä hetkellä n. 23 000 viitettä mm. alkuperäislähteisiin ja painettuun kirjallisuuteen. Hankkeen sisällä alkuperäislähdeviitteitä on käyty läpi ja suurilta osin paikallistettukin, mutta silkka lähteiden määrä ja maantieteellinen hajaantuneisuus vaatisivat koko aineiston läpikäyntiin paljon nykyistä suurempia resursseja.
Tässä astuukin kuvaan tietokantaan suunniteltu joukkoistamisen ajatus: tietokantaa rakennetaan ja sisältöä täydennetään tulevaisuudessa erityisesti tutkijoiden omaehtoisen työn mukaan. Paras aineistotuntemus esimerkiksi mainituista lähteiden arkistosijainneista ja ymmärrys lähteiden laadusta on aineistojen tutkijoilla. DF kannustaakin tutkijoita jakamaan tämän tietämyksensä tietokannan kautta. Tietokantaan voi tuottaa sekä aineistoa koskevaa metadataa (esim. lähdesijainteja ja kirjallisuutta, aineiston luokitteluja, kodikologisia tietoja jne.) että kokonaan uusia julkaistavia editioita. Samoin on mahdollista osallistua uusien työkalujen ja tietokannan kehitysversioiden suunnitteluun ja testaamiseen. Hanke järjestää tutkijatapaamisia ja hackathon-tilaisuuksia, joissa tutkijat pääsevät hankkeen henkilökunnan kanssa osallistumaan tietokannan sisällön ja työkalujen kehittämiseen.
Betajulkaisuvaiheessa tietokanta sisältää lähinnä välttämättömät perustoiminnot, mutta kokonaisuutta kehitetään jatkuvasti. Projekti on betavaiheessaan alustavasti runsaan vuoden ajan. Koko tietokanta avataan lopulta tutkijoiden käyttöön myös ladattavassa muodossa. Aikaa myöten Diplomatarium Fennicum pyrkii kokoamaan kaiken Suomea koskevien keskiaikaisia asiakirjoja koskevan hajaantuneen tiedon yhteen ja kehittymään tutkijayhteisön jaetuksi ja keskeiseksi tutkimustyökaluksi.
DF-tietokanta ja keskiaikaiset asiakirjat esillä Turussa ja Kansallisarkistossa
Uudistunut Diplomatarium Fennicum -tietokanta julkistetaan virallisesti Turun kirjamessuilla 1.10.2016, jolloin myös tietokantaan sisältyvä Suomen vanhin säilynyt asiakirja, Karjalan naisrauhana tunnettu kuningas Birgerin suojelukirje Karjalan naisille, täyttää 700 vuotta. Kansallisarkisto järjestää messuilla näyttelyn, jossa on esillä alkuperäisen suojelukirjeen lisäksi muita keskiaikaisia asiakirjoja sekä Turun Tuomiokirkon reliikkejä.
Osana messujen ohjelmaa järjestetään keskiaikaan liittyviä paneelikeskusteluja, jotka kiinnostanevat glossalaisia. Karjalan naisrauha on näissä esillä erityisesti perjantaina klo 14:15–14:15 Agricola-lavalla keskustelussa ”Kuningas Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille 1316 – miksi kirje on edelleen ajankohtainen”. Keskustelijoina pääjohtaja Jussi Nuorteva (Kansallisarkisto), presidentti Tarja Halonen ja filosofian tohtori Kirsi Salonen (Turun yliopisto).
Lauantaina 15:45–16:25 Tieto-lavalla Diplomatarium Fennicum julkistetaan virallisesti. Paneelin aiheena on ”Diplomatarium Fennicum 2016 – kohti moderneja keskiaikatutkimuksen työkaluja – keskiajan asiakirjojen uudistetun tietokannan virallinen julkistaminen”, ja keskustelijoina ovat tutkimusjohtaja Päivi Happonen (Kansallisarkisto), filosofian tohtori Kirsi Salonen (Turun yliopisto), filosofian tohtori Tuomas Heikkilä (Helsingin yliopisto) ja tiedeasiamies Kalle Korhonen (Koneen Säätiö).
Sunnuntaina klo 16:00–16:30 paneelikeskustelussa ”Turun tuomiokirkon reliikit uusimman tutkimuksen valossa” keskustelevat filosofian tohtori Kirsi Salonen (Turun yliopisto), professori Jussi-Pekka Taavitsainen (Turun yliopisto) ja arkeologi Aki Arponen (Kansallismuseo).
Diplomatarium Fennicum -tietokanta on Kansallisarkiston osastolla esillä koko messujen ajan. Lisäksi 5.10. järjestetään Kansallisarkistolla keskiaikatapahtuma, jossa näytteillä ovat Turun kirjamessuilla olleet asiakirjat, minkä lisäksi tapahtumassa esitellään DF-hanketta ja tietokantaa.
Messuilla ja Kansallisarkistossa tietokantaa esittelee hankkeen henkilöstö – tervetuloa keskustelemaan ja antamaan palautetta!