Glossan hallitus ja puheenjohtaja valittiin jälleen syyskokouksessa 1.12.2016. Järjestäytymiskokouksessa 19.1.2017 hallitus valitsi keskuudestaan toimihenkilöt alkaneelle vuodelle. Hallituksen kokoonpano vuonna 2017 on:
Reima Välimäki, FT (TY), puheenjohtaja
Kirsi Kanerva, FT (TY), varapuheenjohtaja
Olli Lampinen-Enqvist, TM (HY), sihteeri
Lauri Hirvonen, FM (HY), taloudenhoitaja ja jäsensihteeri
Katja Fält, FT (JY)
Lauri Leinonen, FM (HY)
Maria Kallio, FM (TY)
Karolina Kouvola, TM (HY), tiedottaja
Marika Räsänen, FT (TY)
Varajäsenet
Leena Enqvist, TM, HuK (HY)
Jenni Kuuliala, FT (TaY)
Anu Lahtinen, FT, dos. (TY)
Sanna Supponen, FM, teol. yo. (HY)
Seuraavassa (kaksiosaisessa) jutussa Glossan hallitus esittäytyy omin sanoin.
Reima Välimäki
Jatkan Glossan hallituksen puheenjohtajana nyt kolmatta vuotta. Puheenjohtaja vastaa yhdistyksen hallinnon kokonaisuudesta ja valmistelee kokoukset yhdessä varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan kanssa. Tarvittaessa puheenjohtaja edustaa yhdistyksen ääntä ulospäin, mutta hallinnollisesti hän on primus inter pares.
Väittelin inkvisiittori Petrus Zwickeristä ja myöhäiskeskiaikaisen harhaoppisuuden vainosta Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineesta syksyllä 2016. Tällä hetkellä jaan aikani Suomen Rooman-instituutin säätiön asiamiehen tehtävien ja tutkimuksen välillä. Jatkan inkvisiittoreiden ja kerettiläisten parissa, ja olen mukana kehittämässä latinankielisten tekstien tietokoneavusteista tekijäntunnistusta. Käynnissä on myös pienempi tutkimushanke Turun kirkkoherra Thomas Laurentiin vierailusta Tübingeniin 1580-luvulla.
Vapaa-aikanani harjoittelen ja ohjaan kamppailulajeja. Myös yhdistystoiminta on aina kuulunut harrastuksiini. Matkailen mieluiten Italiassa ja Saksassa, joiden molempien kulttuurit ovat lähellä sydäntäni.
Jenni Kuuliala
Olen pitkäaikainen Glossan hallituksen jäsen; tänä vuonna toimin varajäsenenä. Työskentelen tutkijatohtorina Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa historian oppiaineessa. Olen parhaillaan viimeistelemässä monografiaa pyhimysten fyysisen heikkouden tulkinnasta myöhäiskeskiaikaisissa kanonisaatioprosesseissa ja samalla aloittamassa tutkimushanketta parantamisen yhteisöllisistä ulottuvuuksista myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa. Erikoisalaani on siis lääketieteen sosiaalihistoria ja erityisesti olen kiinnostunut sairauden, vammaisuuden ja ”normaalin” yhteiskunnallisista määritelmistä. Vedän lisäksi syksyllä 2017 alkavaa, Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta ”Vammaisuuden vaiettu historia. Identiteetti, osallisuus ja yhteiskunta”. Toimin myös Trivium – Tampere Centre for Classical, Medieval and Early Modern Studies -tutkimuskeskuksen johtokunnan jäsenenä ja tiedottajana.
Vapaa-ajallani harrastan muun muassa laulamista, koiria ja enemmän tai vähemmän satunnaista urheilua. Silloin kun on mahdollista, matkustan Italiaan tai Britanniaan.
Sanna Supponen
Olen ensimmäistä vuottani mukana Glossan hallituksessa varajäsenenä. Teen väitöskirjaa Helsingin yliopistossa yleiseen historiaan ja siinä ohessa työskentelen tutkimusavustajana kirkkohistorian osastolla Teologisessa tiedekunnassa. Oma tutkimukseni koskee Linköpingin kaniikin, maisteri Mathiaksen (k. n. 1350) teosta Alphabetum distinccionum, joka on eräänlainen Raamattu-tietosanakirja. Väitöskirjassani tavoitteena on rekonstruoida ainoastaan fragmentteina säilyneen teoksen sisältöä ja rakennetta sekä tarkastella sen kontekstia ja käyttöä. Erityisesti minua kiinnostavat käsikirjoitustutkimus, saarnakäsikirjat ja tietokantojen hyödyntäminen tutkimuksen välineenä. Vapaa-ajalla kulutan laidasta laitaan musiikkia, kulttuuria ja kirjallisuutta.
Katja Fält
Toimin kolmatta vuotta Glossan hallituksen rivijäsenenä. Tutkin keskiajan taidetta ja olen väitellyt vuonna 2012 Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta (nykyään musiikin, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos). Väitöksessäni tutkin Suomen keskiajan ns. ei-ammattimaisten kirkkomaalareiden tekemiä maalauksia visuaalisen kulttuurin tutkimuksen näkökulmasta. Nykyiset tutkimusintressini suuntautuvat muun muassa keskiaikaiseen kärsimysmystiikkaan ja kuolemaan, sukupuolen representaatioihin sekä medievalismiin.
Muutoin elämässä kivoja asioita ovat hyvä ruoka, laadukas tv- ja elokuvaviihde, raskas musiikki ja ystävät.
Karolina Kouvola
Glossan hallituksessa on vierähtänyt jo neljä vuotta, ja viides vuosi sekä samalla kolmas vuosi tiedottajana on alkamassa. Jos siis tiedät todella mielenkiintoisen keskiaikaisen tapahtuman tai uutisen, jota et ole vielä nähnyt Glossan sähköpostilistalla, Facebookissa tai Twitterissä, laita minulle asiasta viestiä!
Teen Helsingin yliopistossa uskontotieteen väitöskirjaa kalevalaisen loitsurunon yhteyksistä lähialueiden kulttuureihin, pääasiassa Skandinaviaan. Minua kiinnostaa myös metodologia eli se, miten voimme löytää piirteitä 1800-luvulla talteen kerätystä runoaineistosta aina viikinkiajalle saakka. Yliopistomaailman lisäksi olen yleistajuistanut historiaa museomaailmassa lähes kymmenen vuoden ajan.
Vapaa-ajan käytän pääasiassa nollaamalla ajatuksia salilla rautaa pumpaten tai taistellen lohikäärmeitä vastaan tietokonepelien kuvitelluissa maailmoissa.
Marika Räsänen
Olen ollut mukana Glossan hallituksessa rivijäsenenä tammikuusta 2015 lähtien. Tavoitteeni hallituksessa on pyrkiä työskentelemään sen eteen, että Glossa saisi entistä vahvemman jalansijan suomalaisessa keskiajan tutkimuksessa ja yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikuttajana. Viime aikoina olen kuitenkin päässyt osallistumaan toimintaan vain harvakseltaan, koska asun Ranskassa (vielä kesään 2017 asti) ja työskentelen vierailevana tutkijana Poitiers’n yliopiston keskiajan tutkimuskeskuksessa (CESCM).
Väittelin vuonna 2013 Turun yliopistosta Tuomas Akvinolaisen varhaisesta pyhimyskultista Italiassa. Sen jälkeen olen jatkanut Tuomas-tutkimuksiani tarkastellen kulttia hieman eri aikoina ja erilaisissa poliittis-uskonnollisissa konteksteissa. Vuoden 2015 alusta olen johtanut Koneen Säätiön rahoittamaa tieteellis-taiteellista hanketta, jonka tutkijat ja taiteilijat pohtivat Tuomaan juhlapäivien liturgian kokemuksellisuutta ennen ja nyt. Aloitin juuri Turku Institute for Advanced Studiesissa postdoc-tutkijana. Projektini käsittelee pyhimysreliikkien käyttöä uskovia yhdistävänä ja erottavana tekijänä lännen suuren skisman (1378–1418) seurauksena.
Tällä hetkellä aktiivisin harrastukseni on Ranskaan ja ranskalaiseen kulttuuriin tutustuminen. Monta linnaa ja luostaria olen jo nähnyt. Seuraavalla koulun loma-aikaan ajoitetulla matkalla haaveilen pääseväni tyttäreni mukana ratsastusvaellukselle entisiin kataarikyliin. Jos luen muuta kuin töihin liittyvää, osuu valintani yleensä ”kevytkirjallisuuteen” (esim. rikosromaanit). Annan tämän paheen itselleni anteeksi sillä verukkeella, että luen hömppäni aina alkuperäiskielillä.
Kirsi Kanerva
Olen ollut Glossan toiminnassa mukana vuodesta 2012 ja varapuheenjohtajana vuodesta 2014 saakka.
Omassa tutkimuksessani olen keskittynyt tunteiden ja kuoleman historiaan keskiajan Skandinaviassa ja tarkastellut useammassa yhteydessä myös islantilaisessa saagakirjallisuudessa tavattavia eläviä kuolleita ilmiönä. Väitöskirjassani käsittelin keskiajan (n. 1200–1400) islantilaisia käsityksiä tunteista ja yliluonnollisesta. Aineistonani olivat 1200-luvulla ja 1300-luvun alkupuolella kirjoitetut islantilaissaagat. Nykyisessä tutkimuksessani tarkastelen itsemurhaan kohdistettuja asenteita, käsityksiä ja normeja ja niissä tapahtuneita muutoksia Islannissa n. 1100–1400. Aineistoni koostuu keskiajan islantilaisista saagoista, laeista, annaaleista ja latinankielisten pyhimyselämänkertojen kansankielisistä käännöksistä, joita on tuotettu Islannissa tarkastelemieni vuosisatojen aikana.
Kun aikaa keskiajalta ja saagoilta jää, harrastan esimerkiksi nykykirjallisuutta ja -elokuvia, lenkkeilen, suunnittelen ja toteutan pienimuotoista puutarhaviljelyä ja rentoudun seuraamalla television tarjoamia eurooppalaisia murhamysteereitä.