Vuoden 2024 Valoisa keskiaika -kunniamaininta dosentti Elina Räsäselle
Keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry on myöntänyt yhdettätoista kertaa jaettavan Valoisa keskiaika -kunniamaininnan dosentti Elina Räsäselle. Räsänen on Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin dosentti sekä vanhempi yliopistonlehtori Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaineessa. Lisäksi hän toimii Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtajana, Suomen Muinaismuistosäätiön hallituksen jäsenenä ja International Center of Medieval Art (ICMA) -keskuksen ulkojäsenenä.
Joka toinen vuosi jaettavalla Valoisa keskiaika kunniamaininnalla kiitetään sellaista yksilöä tai yhteisöä, joka on erityisen merkittävällä tavalla edistänyt keskiajan tuntemusta ja tutkimusta. Nimensä mukaisesti palkinnon tavoitteena on myös muistuttaa siitä, että keskiaika ei ollut pimeä ajanjakso vaan merkittävä aikakausi, jolla on paljon annettavaa myös nykyajalle.
Palkinnon saaja, dosentti Elina Räsänen, on työskennellyt 2000-luvun alkupuolelta lähtien määrätietoisesti Suomen keskiaikaisen taiteen ja erityisesti kirkollisten veistosten tutkimuksen ja tunnettuuden edistämiseksi. Jo hänen vuonna 2009 valmistunut, Pyhä Anna itse kolmantena-veistoksia käsittelevä väitöskirjansa uudisti merkittävästi keskiajan kuvanveiston tutkimusparadigmaa. Räsänen on siitä lähtien on toiminut aktiivisesti suomalaisen taiteentutkimuksen kansainvälisyyden edistämiseksi Räsäsen tutkimus ja toiminta on ulottunut laajemminkin Itämeren alueella ja Pohjois-Eurooppaan. Hänen aktiivisuutensa ansiosta Suomessa on järjestetty muun muassa taidehistoriallisesti erittäin merkittävän Kalannin alttarikaappiin liittyvä tieteellinen konferenssi sekä Suomen ja Viron keskiaikaisiin taidesuhteisiin liittyvä Üle Mere – Yli meren konferenssi.
Glossa ry:n hallitus kiinnitti päätöksenteossaan erityisesti huomiota siihen, että Elina Räsänen on ansiokkaasti vahvistanut alansa teoreettista ja metodologista keskustelua. Hän on lähestynyt keskiajan materiaalista kulttuuria uudella tavalla sisällyttämällä tutkimusaineistoihinsa kirkollisen taiteen lisäksi myös esimerkiksi maalöytöinä saatuja kuvallisia sormuksia. Hänen johtamassaan ja vuosina 2020-2023 Koneen Säätiön rahoituksella toteutetussa Kuvakalske-hankkeessa tutkittiin esineiden muuttumista ja vanhan taiteen usein fragmentaarista luonnetta. Hanke nosti esiin tutkimuksen haasteita, mutta ennen kaikkea sen potentiaalia, kun aineistoa lähestytään monitieteisesti ja yhdistelemällä eri lähteitä.
Valoisa keskiaika -kunniamaininta luovutettiin kahden vuoden välein järjestettävän Dies Medievales -konferenssin yhteydessä Helsingissä 7.3.2024. Konferenssi järjestettiin tänä vuonna Glossa ry:n ja Helsingin yliopiston yhteistyössä.
***
Vuoden 2022 Valoisa keskiaika -kunniamaininta dosentti Markus Hiekkaselle
Glossa ry on päättänyt myöntää vuonna 2022 kymmenennen kerran jaettavan Valoisa keskiaika -kunniamaininnan professori Markus Hiekkaselle. Hän on Helsingin yliopiston keskiajan taidehistorian dosentti ja Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentti.
Joka toinen vuosi jaettavalla Valoisa keskiaika kunniamaininnalla kiitetään sellaista yksilöä tai yhteisöä, joka on erityisesti toiminut keskiajan tuntemuksen ja tutkimuksen edistämiseksi. Nimensä mukaisesti palkinnon tavoitteena on myös muistuttaa siitä, että keskiaika ei ollut pimeä ajanjakso vaan merkittävä aikakausi, jolla on paljon annettavaa myös nykyajalle.
Palkinnon saaja, professori Markus Hiekkanen, on tehnyt pitkän uransa erityisesti keskiaikaisten kirkkorakennusten ja niiden sisustuksen tutkimuksen parissa. Hän on kehittänyt alan tutkimusmenetelmiä ja tehnyt systemaattista kartoitustyötä dokumentoimalla kirkkojen eri rakennusosia ja piirteitä. Tämän aineistonkeruun pohjalta hän on uudelleenarvioinut muun muassa kirkkojen ajoitusta, mitä kautta kuvamme kristinuskon vakiintumisesta ja leviämisestä Suomen alueella on tarkentunut. Suomen kivikirkot keskiajalla (Otava 2003) ja Suomen keskiajan kivikirkot (SKS, ensimmäinen painos 2007) ovatkin alan perusteoksia. Hän on julkaissut aiheesta vastikään laajan kirjan myös Ruotsissa, Finlands medeltida stenkyrkor (Kungl. Vitterhets historia akademien och antikvitetes akademien 2020).
Tänä vuonna palkinnosta päättävä Glossa ry:n hallitus kiinnitti erityisesti huomiota siihen, että palkinnon saaja on tehnyt akateemisen yleisön lisäksi keskiaikaa tunnetuksi myös suurelle yleisölle muun muassa esitelmien ja opastusten avulla.
Kunniamaininta luovutettiin Dies Medievales -konferenssin yhteydessä Turussa perjantaina 11.3.2022. Kahden vuoden välein järjestettävän Dies Medievales -konferenssin järjestivät vuonna 2022 Suomen keskiajantutkimuksen seura Glossa ry yhdessä Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopiston vanhempien aikojen tutkimuskeskuksen TUCEMEMSin kanssa.
* * *
Vuoden 2019 Valoisa keskiaika -kunniamaininta dosentti Georg Haggrénille
Glossa jakaa joka toinen vuosi Valoisa keskiaika -kunniamaininnan. Tällä seura haluaa kiittää yksilöä tai yhteisöä, joka on erityisesti toiminut keskiajan tuntemuksen ja tutkimuksen edistämiseksi. Samalla yhdistys haluaa kiinnittää huomiota siihen, että keskiaika ei ole ”pimeä” ajanjakso vaan aikakausi, jonka tuntemus on tärkeää nykypäivänkin ymmärtämiseksi.
Vuonna 2019 Glossa ry myöntää kunniamaininnan dosentti Georg Haggrénille. Haggrén on tehnyt suurtyön suomalaisen keskiajan arkeologian eteen. Hän on tutkinut varsinkin asuinpaikkoja, jotka ovat historiantutkimuksen kannalta tärkeä ja Suomessa huonosti tunnettu muinaisjäännösryhmä. Erityisesti Mankbyn kaivaukset ovat muuttaneet kuvaamme Suomen keskiajan talonpoikaisväestöstä. Haggrénilla on laajat skandinaaviset kontaktit ja hän hallitsee uusimman arkeologisen metodologian. Hän on ollut ratkaisevassa osassa mm. Uudenmaan asutus- ja viljelyhistoriaa mullistaneessa siitepölytutkimuksessa.
Haggrén tuntee erityisen hyvin myös Suomen keskiajan ja 1500-luvun kirjalliset lähteet. Hänellä on vankka tausta sekä historian että arkeologian oppiaineissa. Hänen tutkimuksensa on aidosti poikkitieteellistä, ja hän osaa hyödyntää myös 1600- ja 1700-lukujen kartta-aineistoja erittäin taitavasti. Haggrénin kokonaisvaltainen aineiston hallinta tulee hienosti esiin Gaudeamuksen kustantaman Muinaisuutemme jäljet -teoksen keskiaikaosiossa, joka on paitsi katsaus keskiajan arkeologiseen aineistoon myös ajantasaisin yleisesitys Suomen keskiajan historiasta.
Virantäytöissä Haggrénin kohtalo on valitettavasti ollut se, mikä tulee juhlapuheista huolimatta niin monen aidosti poikkitieteellisen tutkijan osaksi: pysyvää akateemista työpaikkaa ei ole löytynyt. Siitä huolimatta Haggrén on kasvattanut laajan seuraajapolven Helsingin arkeologian laitoksella, jossa hänen vetämäänsä historiallisen ajan arkeologian seminaariin osallistuu aktiivisesti noin viisitoista graduntekijää ja jatko-opiskelijaa. Haggrén on omistanut elämänsä suomalaisen keskiajan arkeologian tutkimukselle täysin pyyteettömästi. Hän ei näy medioissa eikä kamppaile kyynärpäät ylhäällä akateemisen maailman kulisseissa. Hän tuo esiin asioita, avoimia tutkimuskysymyksiä ja tutkimustuloksia, itseään ei juuri koskaan.
Kunniamaininta luovutettiin Dies Mediaevales -konferenssin yhteydessä Jyväskylässä perjantaina 29.3.2019. Kahden vuoden välein järjestettävän tieteellisen konferenssin järjestäjänä on tällä kertaa Glossa ry:n ohella Jyväskylän yliopiston keskiajan tutkimusryhmä Ramus virens – JYU Medieval Studies, Jyväskylä yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos sekä Lamemoli-projekti (SA ja JY no.307635, 2017-2018).
Yhdistys on aikaisempina vuosina jakanut tunnustuksen seuraaville tahoille:
- 2017 Ravattulan Ristimäki -hanke (Turun yliopisto)
- 2015 Professori, FT Kaisa Häkkinen (Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus, Turun yliopisto)
- 2012 Dos., FT Tuomas Heikkilä (Helsingin yliopisto)
- 2010 Dos., FT Matti Kilpiö, (Helsingin yliopisto)
- 2008 Dos., FT Maiju Lehmijoki-Gardner (Helsingin yliopisto)
- 2006 Pääsihteeri, FT Tuomas M.S. Lehtonen (Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki)
- 2005 Professori, FT Jukka Korpela (Historian laitos, Joensuun yliopisto)
- 2002 Yliopistonlehtori, TT Pauli Annala (Systemaattisen teologian laitos, Helsingin yliopisto)