Elise Pihlajaniemi Marraskuun Glossa-esitelmässä kuultiin keväällä 2022 Helsingin yliopistossa teologian tohtoriksi väitelleen Johanna Tyynelä-Haapamäen esitelmä Pyhimyspiispoja rakentamassa. Tyynelä-Haapamäen esitelmän kirkkaimmassa valossa esiintyivät luonnollisesti hänen väitöskirjansa Constructing Episcopal Sainthood in Late Medieval Sweden — The cases of Brynolphus Algoti and Nicolaus Hermanni päähenkilöt Brynolf Algotsson ja Nils Hermansson, kaksi ruotsalaista myöhäiskeskiajan piispaa. Esitelmän ytimessä olivat Brynolfin […]
keskiajan pyhimykset
Mätäneviä aaseja ja kanan kokoisia kiveksiä – millaista oli eletty usko keskiajalla?
Petra Uusimaa Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä (2022, Gaudeamus) on Sari Katajala-Peltomaan, Jenni Kuulialan ja Marika Räsäsen uutuusteos, joka pohjautuu kirjoittajien löytämiin kummastuttaviin ihmeisiin, joita he löysivät tutkiessaan keskiaikaisia kanonisaatioprosesseja. Kirjoittajat esittelivät kirjaansa myöskin Glossan kevään esitelmäillassa, joka tapahtui Zoomin välityksellä 12.4.2022. Esitelmässään he avasivat eletyn uskon käsitettä ja tutkimuksensa metodologiaa, mutta myös […]
Kolme Katariinaa – Katariina Sienalaisen pyhimyskuvan rakentuminen keskiajasta nykyaikaan
Petra Uusimaa “Catherine of Siena is not particularly pleasant”, kirjoitti historioitsija Louis Canet 1900-luvun lopulla. Jo tutkimusprosessin alussa törmäsin useisiin mainintoihin siitä, kuinka hankala sekä tutkittavana että persoonana 1300-luvun Sienassa elänyt Katariina Sienalainen (1347–1380) on. 1900-luvun lopun psykoanalyyttisessa tutkimuksessa hän näyttäytyy Rudolph M. Bellin sanojen mukaan “pyhänä anorektikkona”, kun taas naistutkimus on maalannut hänestä kuvaa […]
Paasto tienä ykseyteen Jeesuksen kanssa – naismystikoiden askeesi myöhäiskeskiajalla
Petra Uusimaa ”Fasting was flight not from but into physicality”, kirjoittaa Caroline Walker Bynum teoksessaan Holy Feast and Holy Fast (1987). Keskiaika oli kehollisuuden aikaa, mutta ei välttämättä samalla tavoin kuin yleensä kuvitellaan. Yhtenä keskeisenä keskiaikaisen uskonnon pilarina oli paastoaminen. Sitä on yleensä pidetty kehon rankaisuna, mutta Walker Bynum korostaa teoksessaan, että se oli itseasiassa […]